Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että Suomen valtion velka ei ole huolestuttavalla tasolla.
– Se ei ole ongelma. Ongelma on rahaliiton rakenne, hän sanoo Verkkouutisille.
Anderssonin mielestä Euroopan keskuspankin tulisi lainata rahaa suoraan euromaille, jotta luottoluokituslaitosten valtaa voitaisiin vähentää. Tällä hetkellä EKP voi hankkia valtioiden velkakirjoja ainoastaan jälkimarkkinoilta.
Andersson sanoo, että nykymalli on demokratian kannalta hankala, koska käytännössä luottoluokittajat päättävät korot. Luottoluokittajat puolestaan arvioivat maan luottokelpoisuuden sen mukaan, miten nämä noudattavat EU:n vakaus- ja kasvusopimusta. Siinä jäsenmaita vaaditaan pitämään valtion velan alle 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.
– Ei ole mitään erityistä syytä valita 60, 70 tai 80 prosenttia, se on täysin poliittisesti määritelty se raja.
Hän muistuttaa, että raja on määritelty Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992, mutta nykyoloissa se on ”epärealistinen”, koska iso osa jäsenmaista ei noudata sitä
– Tällaisessa tilanteessa, jossa Eurooppa on taantumassa, ei ole järkevää pitää kiinni sellaisesta rajasta.
Vasemmistoliitto jätti keväällä hallituksen. Andersson sanoo edelleen, että päätös oli oikea. Hän myös uskoo, että uuden hallituksen oli ohjelmassaan pakko ottaa huomioon vasemmistoliiton vaatimukset, vaikka puolue on oppositiossa; vasemmistoliiton gallup-luvut ovat nousseet, joten hallitus ei ole voinut jättää sitä huomiotta, hän arvioi.
Andersson toteaa, että hallituksen esittelemä elvytyspaketti on ”maltillinen”. Hän olisi halunnut siitä isomman.
– On tervetullutta, jos näkökulmamme siitä, että ylipäätään pitää elvyttää, on alkanut mennä perille. Toisaalta ensi vuodelle on luvassa paljon valtionosuusleikkauksia, joten en tiedä, voidaanko puhua lainkaan mistään elvytyksestä.
Andersson sai EU-vaaleissa 47 599 ääntä, mutta jäi varasijalle. Hän aikoo asettua ensi kevään eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi Varsinais-Suomen vaalipiirissä.