Norjan puolustusministeri: Vuosi 2015 oli maahanmuuton herätyssoitto

Ine Marie Eriksen Søreiden mukaan Norjaan ei ole muodostunut rinnakkaisyhteiskuntia samoin kuin joihinkin muihin Euroopan maihin.

Keskusta-oikeistolaista Høyre-puoluetta edustavan puolustusministeri Ine Marie Eriksen Søreiden mukaan Norjassa on tehty töitä maahanmuuttajien integraation eteen jo vuosikausia. Toisinaan tulijoita on ollut runsaasti. Vuosi 2015 oli hänen mielestään poikkeuksellinen.

– Siitä tuli herätyssoitto norjalaiselle yhteiskunnalle, kun näimme, miten maahanmuuttajataustaiset nuoret olivat pudonneet pois koulusta ja radikalisoituneet kasvaessaan aikuisiksi, Eriksen Søreide sanoo Svenska Dagbladetin haastattelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Ministerin mukaan Norjaan ei ole muodostunut samaan tapaan ”rinnakkaisyhteiskuntia” kuin joihinkin toisiin Euroopan maihin. Paljon resursseja on pantu muun muassa sen varmistamiseen, että ulkomaalaistaustaiset lapset oppisivat norjan kieltä.

Ine Marie Eriksen Søreiden mielestä yhteiskunnassa on oltava tietyt pelisäännöt.

– Jos matkustaa toiseen maahan, ei pitäisi eristäytyä vaan pyrkiä tulemaan osaksi yhteiskuntaa. Samalla toisia kulttuureja ja uskontoja ja erilaisia elämäntapoja on myös kunnioitettava. Ei täällä tarvitse ryhtyä hiihtämään, että sopeutuu, Eriksen Søreide vitsailee.

– Periaatteessa on kyse siitä, että uskallamme tuntea olomme turvalliseksi omassa kulttuurissamme. Kukaan ei pistä pahakseen, jos juhlit joulua, laulat kansallislaulua tai vedät lipun salkoon. Muita kohtaan ei voi olla avoin, jos ei tunne oloaan turvalliseksi oman identiteettinsä suhteen, hän jatkaa.

Laki koskee kaikkia

Norja on Naton jäsen ja Ine Marie Eriksen Søreide haluaisi puolustusliiton kehittävän yksimielisen linjan siihen, mitkä Naton ykkösprioriteetit ovat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Komentorakennetta on muutettava. Pohjois-Atlantille tarvitaan meristrategia, hän luettelee.

Norjan puolustusministeri korostaa, että Naton jäsenten on kyettävä pysymään yhdessä myös konfliktitilanteessa.

– Tämä on vaikeaa, koska monilla mailla on kauppayhteyksiä Venäjään ja esimerkiksi pakotteet vaikuttavat niihin. Emme silti voi hyväksyä Krimiä osana Venäjää. Kansainvälisen lain on pädettävä suuriinkin valtioihin. Emme voi noudattaa vahvimman oikeutta. Tämä on kansainvälisen lain ydin.

Mainos