Norjan sosiaalidemokraattinen pääministeri Jonas Gahr Støre kirjoittaa Postimees-lehdessä maansa turvallisuusstrategian perustuvan kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäinen näistä on oman maanpuolustuksen ja vastustuskyvyn vahvistaminen.
– Toiseksi me vahvistamme yhteistyötä avainliittolaistemme, kuten Iso-Britannian, Saksan, Ranskan, Pohjoismaiden ja Baltian, Alankomaiden, Puolan ja Kanadan, kanssa. Se vahvistaa entisestään turvallisuuttamme, johon kuuluvat lisäksi Nato ja yhteistyömme Yhdysvaltojen kanssa. Me lisäämme yhteisharjoituksia ja liittolaisten läsnäoloa Arktisella alueella.
Kolmanneksi Norja ”käyttää Arktisella alueella vakaasti ja ennakoitavasti”.
– Tämä auttaa vähentämään konfliktien ja väärinymmärrysten riskiä. samalla pidämme tietyt yhteydenpitokanavat niillä aloilla, joilla meillä on oleellisia etuja.
Tällaisia aihealueita Støren mukaan ovat ”rajavalvonta, meriturvallisuus ja rajoitetut diplomaattiset ja sotilaalliset yhteydet”.
Arktisella alueella sijaitsevat esimerkiksi strategisesti tärkeät Norjan Huippuvuoret, joilla on myös venäläisten kaivostoimintaa, asutusta ja hiilivoimala.
– Me jatkamme Venäjän kanssa teknistä yhteistyötä kestävän kalastuksen osa-alueella niissä vesissä, joissa meillä on yhteiset rajat ylittävät kalavarannot. — Norja jatkaa Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuspuolustajien tukemista Venäjällä ja sen ulkopuolella.
”Norjan tuki Ukrainalle on pysyvää ja ylittää puoluerajat”
Støre vakuuttaa Norjan jatkavan Ukrainan tukemista ja käyttää tähän erityistä omaa Nansenin tukiohjelmaansa, joka on kaikkien parlamenttipuolueiden hyväksymä ja pitkäaikainen perspektiivi.
– Ukraina taistelee oman itsemääräämisoikeutensa ja Euroopan vapauden puolesta. Jos Venäjä saisi Ukrainan sotilaallisesti tai poliittisesti haltuunsa, olisi sillä vakavat seuraukset ei ainoastaan Ukrainalle vaan koko Euroopan turvallisuudelle.
Støre toteaa sodan ”vahingoittavan päivittäin ukrainalaisia”, mutta kantaa huolta myös venäläisistä.
– Myös monille venäläisille sota on ollut hävittävä. Sadattuhannet perheet ovat menettäneet rintamalla poikansa, korkea inflaatio on hävittänyt monien ostovoiman ja sananvapaus on typistetty minimiin.
”Norjan ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet peruuttamattomasti”
Støre korostaa, että Norjan ja Venäjän rajasopimuksesta tuli kuluneeksi 200 vuotta 14. toukokuuta 2026.
– Se oli murroskohta historiassamme. Tämä raja on yksi Venäjän vanhimmista ja yksi Norjan uusimmista rajoista.
Hän tosin jättää huomiotta, että vuosina 1920–1944 Norjalla ei ollut rajaa Neuvostoliiton kanssa, koska Petsamo kuului Suomelle. Neuvostoliitto laajeni Norjan rajalle vasta jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan ehtojen perusteella.
Norjan pääministerin mukaan ”Venäjän laiton sota Ukrainaa vastaan on jättänyt syviä haavoja Euroopaan Venäjän-suhteisiin ja ne vaikuttavat vielä pitkälle tulevaisuuteen”.
– Norjan turvallisuus on aina erottamattomasti osa eurooppalaista ja transatlanttista turvallisuutta.
Pääministerin mukaan Venäjän kanssa ei ole paluuta Norjan 1990-luvulta alkaen harjoittamaan yhteistyöpolitiikkaan, jota hänkin oli ulkoministerinä vahvistamassa vuoden 2010 Pohjanmeren ja Barentsinmeren yhteistyösopimuksessa.
– Se oli virstanpylväs, joka takasi selvän ja riidattoman rajan näillä vesillä. Sopimus saavutettiin aikana, jolloin yhteistyö, optimismi ja luottamus suhteissamme olivat valtavia. Meillä oli laajat ihmistenväliset suhteet, yhteistyötä ystävyyskaupunkien välillä, tieteellistä vaihtoa ja virallisia kahdenvälisiä suhteita, muistelee Støre tuota aikaa.
Vuoden 2022 suurhyökkäys kuitenkin muutti suhteita Støren mukaan ”fundamentaalisesti” ja Norja seurasi Euroopan unionia pakotepolitiikassa.
– Me emme voi kääntää aikaa taaksepäin ja palauttaa suhteitamme Venäjään. Jos Venäjän federaatio jokin päivä muuttaa asennettaan ja politiikkaansa, lopettaa sodan Ukrainaa vastaan ja aloittaa rakentavan vuoropuhelun lännen kanssa, arvioimme kantojamme ja olemme valmiita keskustelemaan uusista yhteydenpidon muodoista.