Dagens Næringsliv -lehden mukaan kokoaikaisesti työskentelevien norjalaisten keskimääräinen työviikko on supistunut 40 vuodessa yhdeksän tuntia. Lehden lainaaman tilastokeskuksen tiedon mukaan vuonna 1962 työviikon mitta nimittäin oli 48 tuntia, mutta nyt virallisesti enää 39 tuntia.
Siinä ei vielä kuitenkaan ole koko totuus. Norjalaiset saavat 10 ylimääräistä vapaapäivää ja jos mukaan lasketaan ylityöt, poissaolot ja osa-aikatyö, palkollisen keskimääräinen työviikko onkin vain 30 tunnin mittainen. Esimerkiksi toukokuussa ylimääräisiä vapaita on neljä.
– Ruuhka alkaa kello 12 ja 13 välillä perjantaina. Tuntuu siltä kuin ihmiset olisivat töissä vain lounaaseen saakka, Bærumin Essolla Ramstadslettassa työskentelevä Christoffer Ribbing, sanoo lehdelle.
Kaksi tilastokeskuksen tutkijaa arvioi, että työaika lyhenee vielä tästäkin. Vuonna 2060 työviikko voi olla enää 27 tunnin mittainen. Jo tänä vuonna tuota lukua lähestytään, sillä verrattuna esimerkiksi vuoteen 2011 ylimääräisiä vapaapäiviä on viisi, koska juhlapyhät sattuvat viikolle eivätkä viikonloppuun.
Kruunun kääntöpuoli vapaille on, että ne vaikuttavat tuotantoon. Tavallisena työpäivänä maan tuotannon arvo on 9,4 miljardia Norjan kruunua eli 1,24 miljardia euroa. Summa vastaa vajaata yhtä prosenttia valtion tämän vuoden budjetista. Vaikka suuri osa palkollisista viettää vapaitaan, ison osan yhteiskunnasta on pysyttävä käynnissä: sairaaloiden, kuljetusten ja prosessiteollisuuden esimerkiksi.