Nordean tutkimusosaston pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan puheet suomalaisten turvallisuushakuisuudesta sijoitusmarkkinoilla eivät pidä paikkaansa, kun tarkastellaan pitkän aikavälin kehitystä. Otettua riskiä vastaan Suomeen sijoittaneet ovat hänen mukaansa saaneet merkittävän sijoitustuoton.
Kangasharju kirjoittaa aiheesta Verkkouutisten blogissa.
‒ 1870-luvulta alkaen tarkasteltuna Suomeen sijoittanut on saanut osake- ja kiinteistömarkkinoilta sekä valtion lyhyt- ja pitkäaikaisista velkakirjoista huipputuoton. Tuotto on suurempi kuin missään muussa 16 maassa. Näitä maita ovat 13 Euroopan maan lisäksi USA, Japani ja Australia, hän huomauttaa.
Suomessa talouskehityksen otti esiin myös Sammon, Nordean ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos Helsingin Sanomien haastattelussa sunnuntaina. Wahlroos kertoo haastattelussa menestymisensä taustoista.
1980-luvun puolivälissä rahoitusmarkkinoiden sääntelyä alettiin Suomessa purkaa, mikä vapautti koronmuodostuksen. Pääomaköyhinä aikoina pankkien valtapiireihin sementoiduilla yritysomistuksilla alettiin tehdä kauppoja.
”Osoittautui, että oli varsin vähän ihmisiä, jotka edes jossain määrin ymmärsivät, mitä oli tapahtumassa, ja siksi tästä minun intohimostani tuli valtavan kysytty osaamisalue”, Wahlroos kertoo HS:ssä.
Kangasharjun mukaan Suomessa sijoitusten reaalituotto on ollut lähes 10 prosenttia vuodessa. Suomessa omaisuus on siis kaksinkertaistunut seitsemän vuoden välein inflaatio huomioon ottaenkin. Ruotsikin jää jälkeemme noin 7 prosentin tuotolla.
‒ Etenkin tuotto riskisiksi mielletyistä kiinteistö- ja osakesijoituksista on ollut hyvä. Riskisijoitukset ovat tuottaneet yli 3 prosenttiyksikköä paremmin kuin aineistossa keskimäärin, Kangasharju huomauttaa.
‒ Valtiokonttorin historiikin mukaan korkea velkaantuminen on hyvin harvinaista Suomen taloushistoriassa. Toinen maailmansota velkaannutti Suomea, mutta sodan jälkeen julkinen velka laski jälleen nopeasti. Vasta 1990-luvun lama ja vuonna 2008 alkanut finanssikriisi kasvattivat julkista velkaa uudelleen, hän lisää.
Kangasharjun mukaan Suomella onkin ollut menestyksekäs itsenäisyyden aika niin reaalitaloudessa kuin sijoitustuotoissa.
‒ Toivottavasti jaksamme uudistaa talouttamme niin, että mennyt tuotto on myös enne tulevasta, hän toteaa.