Pohjoismaisen pankkikonsernin Nordean rahoituskate supistui kesä-syyskuussa vuodentakaisesta 10 prosenttia 1 072 miljoonaan euroon, ja liikevoitto putosi 21 prosenttia 866 miljoonaan euroon.
– Kolmas neljännes oli haasteellinen, emmekä ole tyytyväisiä tuottokehitykseen, toteaa konsernijohtaja Casper von Koskull pörssitiedotteessa.
Hänen mukaansa rahoituskate pysyi vakaana, mutta palkkiotuotot ja erityisesti nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä jäivät heikoiksi. Tämän hän arvioi johtuneen lähinnä vaikeista markkinaolosuhteista ja yritysten vähäisestä aktiviteetista.
– Positiivista oli kuitenkin, että kulut pysyivät edelleen hallinnassa, luottojen laatu säilyi hyvänä ja vakavaraisuussuhteet nousivat ennätyksellisen
korkeiksi, von Koskull huomauttaa.
Kulunut vuosineljännes oli hänen mukaansa Nordealle myös historiallinen, kun kotipaikan siirto pankkiunioniin ja Suomeen saatiin päätökseen.
– Muutos on Nordean strategian mukainen ja varmistaa meille vakaat, ennakoitavissa olevat ja tasavertaiset toimintaedellytykset. Kotipaikan siirto ei vaikuta konsernin liiketoimintamalliin, hän painottaa.
Kauppalehti kertoo, että von Koskull joutui keskiviikkona vastaamaan myös kysymyksiin, jotka liittyivät epäilyksiin siitä, että myös Nordean kautta olisi pesty rahaa.
Von Koskullin mukaan epäilyissä ei ole mitään uutta. Hänen mukaansa talousrikollisuuden vastainen työ on osa pankin päivittäisiä operaatioita.
– Seuraamme joka päivä miljoonia transaktioita, jos näemme jotain epäilyttävää, meillä on läheinen ja hyvä yhteys viranomaisiin. Emme hyväksy sitä, että alustaamme käytettäisiin rahanpesuun, von Koskull sanoi Ylen mukaan.
Hän muistutti lisäksi, että pankki ei saa puhua yksittäisistä asiakkaista, vaikka kuinka haluaisi.