Pohjoismaat ovat kuuluneet koronakriisin aikana maailman eliittiin talouskehityksensä puolesta. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat ovat näyttäneet voimansa ja kuluttajat ovat palauttaneet taloudet ennätysnopeasti kohti normaalia.
Kaikissa Pohjoismaissa BKT:n taso on kuitenkin yhä selvästi alle normaalin ja loppukiriä hidastaa koronakriisin heikentämä työmarkkinatilanne.
– Suomen näkökulmasta maailmantalouden riskit liittyvät pitkälti investointinäkymään. Rahaa on kyllä saatavilla keskuspankkien ja valtioiden elvytysohjelmien ansiosta, mutta riittääkö yrityksillä kanttia investoida epävarmassa ympäristössä ja pärjäämmekö koventuvassa kansainvälisessä kilpailussa, kun vahva euro syö hintakilpailukykyämme, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu pohtii.
Hänen mukaansa Nordea ei odota muutosta keskuspankkien elvyttävään linjaan.
– EKP:n elvytystä tarvitaan jatkossakin ja korkotaso pysyy pitkään matalana. Vaikka valtava elvytys pitää yllä keskustelua inflaation merkittävästäkin kiihtymisestä, näemme riskien painottuvan yhä hyvin hitaan inflaation tai jopa deflaation suuntaan, Koivu sanoo.
Suomi otti erävoiton, mutta koitos vasta alussa
Suomen talouskehitys oli alkuvuonna aiemmin ennakoitua parempaa ja Suomi pääsi nopeasti toipumisuralle kevään romahduksen jälkeen. Nordea ennustaa Suomen talouden supistuvan tänä vuonna 5,0 prosenttia, mutta toipuvan ensi vuonna 3,0 prosentin kasvuun. Vuodelle 2022 pankki povaa 2,0 prosentin kasvua.
– Nordean korttimaksutilastot osoittavat kotimaisen kulutuksen toipumisen jatkuneen nopeana heinä-elokuussa. Osittain kyseessä on kuitenkin patoutuneen kysynnän purkautuminen ja elpyminen hidastuu loppuvuotta kohti, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen ennakoi.
Pankin ennusteessa koronan aiheuttama kuoppa kuroutuu umpeen vuoden 2022 lopussa.
– Riskinä kuitenkin on, että Suomen vientiteollisuuden tilauskirjat jatkavat supistumistaan ja viennin toipuminen on odotettua hitaampaa. Kustannuskilpailukyvyn ylläpito on edellytys, että Suomen vienti pääsee takaisin kasvu-uralle, Kostiainen toteaa.