Pankkikonserni Nordea on laskenut ennustettaan Suomen talouskasvusta. Tälle vuodelle pankki ennustaa 1,5 prosentin ja ensi vuodella yhden prosentin kasvua.
Suomen kasvunäkymät ovat pankin mukaan vaimenneet viime kuukausina yhtä matkaa maailmantalouden heikentymisen kanssa. Lisäksi erityisesti tiedot varastojen kasvusta ovat herättäneet pankissa kysymyksiä noususuhdanteen kestävyydestä.
Tärkeimmän vientimarkkinamme eli euroalueen kasvu on hidastunut odotettua jyrkemmin. Lähiajan näkymät ovat vaisut muun muassa Britannian EU-eron sekä Italian ja Ranskan poliittisen tilanteen takia. Saksassa puolestaan autoteollisuuden ongelmat ovat laajentuneet koko teollisuuteen.
Maailmanlaajuisesti kasvua hidastavat kauppasodan ohella Kiinan talouskehityksen epävarmuus ja rahapolitiikan tiukentuminen Yhdysvalloissa.
Investointien ja teollisuuden näkymien heikentyessä hidastuva maailmantalouden kasvu painottuu kulutukseen ja palveluihin, mikä on Nordean mukaan Suomelle erityisen haitallista, sillä vientisektorimme tuottaa pääosin tuotteita kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja investointeihin.
Nordean mukaan Suomen hintakilpailukykykin on alkanut heikentyä lyhyeksi jääneen korjausliikkeen jälkeen. Kilpailukykyämme heikentävät toteutuneet palkankorotukset, hidas tuottavuuskehitys ja vahva euro. Palkkakustanukset nousevat nopeammin kuin palkanmaksun vara eli tuottavuus. Kilpailukykysopimuksen tervehdyttävä vaikutus jäi pankin mukaan kovin lyhytaikaiseksi.
Kulutus on pankin arvion mukaan jatkossa tärkein Suomen talouskasvua ylläpitävä voima. Kulutusta tukee vahva palkkasumman kehitys. Toisaalta kulutuksen kasvua jarruttaa kotitalouksien lisääntyvä säästäminen luottamuksen heikennyttyä.
Rakentamisen tahti on hidastumassa, vaikka vielä tänä vuonna valmistuu ennätysmäärä uusia asuntoja. Nordea ennustaa rakentamisen hidastuvan myös kaupunkiseuduilla. Pitkällä aikavälillä asuntorakentamiselle kaupungeissa on kuitenkin yhä kasvava tarve.
Asuntomarkkinoille Nordea odottaa tänä ja ensi vuonna maltillista kehitystä. Eri alueiden väliset erot kuitenkin kasvavat edelleen. Hinnat nousevat kasvukeskuksissa, mutta laskevat muuttotappiokunnissa.
Työllisyysasteen nousun Nordea uskoo vielä jatkuvan, mutta aiempaa hitaampana. Työikäisen väestön määrä pienenee, ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat pahentuneet.
Suomen tuottavuuskasvu on viime kuukausina ollut Nordean mukaan hyvin aneemista. Tutkimus- ja kehitysinvestoinneissa Suomi on pankin mukaan pudonnut kärkijoukoista. Lisäksi investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin ovat laskussa.
Tilanne on pankin mielestä hämmästyttävä ottaen huomioon yritysten hyvän rahoitustilanteen. Pääekonomisti Aki Kangasharju arvelee, että Suomeen on jäänyt pelko päälle työvoiman ikääntymiskeskustelun ja kymmenen vuoden lamaantumisen aikana.
– Uuden hallituksen tärkein tavoite on tulevaisuuden uskon palauttaminen. Muuten investoinnit eivät elvy, hän toteaa Nordean talouskatsauksessa.