Ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi alkaa lähennellä loppuaan Suomessa ja maailmalla.
– Tulokset ovat olleet rumia ja rumempaa on luvassa, toteaa Nordea Varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari blogissaan.
– Pelkäsimme tuloskauden alussa, että tulokset jäisivät reilusti odotuksia heikommiksi. Nyt, kun valtaosa yhtiöistä on raportoinut, näyttäisi siltä, että odotukset on kuitenkin ylitetty, vaikkakin tyypillistä pienemmällä kaulalla.
Niin kuin monet talousluvut, myös ensimmäisen neljänneksen tuloskasvu on maailmalla ollut heikointa finanssikriisin jälkeen. Helsingin pörssissä vastaavia lukuja nähtiin myös eurokriisin yhteydessä.
– Toisella neljänneksellä tuloskasvu näyttää lähes varmasti vielä ensimmäistä pahemmalta, kun talouden rattaisiin on lyöty kapuloita koronaviruksen leviämisen estämiseksi maaliskuun loppupuolelta alkaen, Saari kirjoittaa.
– Ei siis ihme, että näitä ennusteita on laskettu huhtikuun aikana enemmän kuin yhdenkään neljänneksen ensimmäisenä kuukautena sitten IT-kuplan.
Saaren mukaan toisen neljänneksen tulosennusteita joudutaan luultavasti edelleen ruuvaamaan alaspäin.
– Koko vuoden osalta Helsingin pörssi on kokemassa pahimman ja Yhdysvaltain pörssi ensimmäisen tulospudotuksen sitten finanssikriisin.
Toimialojen välillä hurjia eroja
Koronakriisi ei kohtele yrityksiä tasapuolisesti. Saaren mukaan terveydenhuolto- ja teknologia-alojen yritykset jopa hyötyvät, kun lääkkeiden ja hoitomuotojen kehitys muuttuu lääkkeiden hintoja tärkeämmäksi ja ihmiset ja yritykset joutuvat yllättäen investoimaan etätyömuotoihin kertarysäyksellä.
– Perinteisesti defensiiviset päivittäistavarakauppa ja yhdyskuntapalvelut pitävät tässäkin kriisissä pintansa, sillä ihmiset tarvitsevat koronan aikanakin ruokaa ja sähköä. Näiden alojen tuloksetkin ovat pysytelleet pitkälti kasvu-uralla.
Sen sijaan teollisuuteen liittyvät alat, rahoitus sekä ei-välttämättömiä kulutustavaroita ja -palveluita myyvät yritykset ovat rajussa paineessa.
– Jälkimmäiseen kuuluu muun muassa matkailu- ja ravintola-alan yhtiöitä, joiden liikevaihto on painunut nollan tuntumaan, kun ihmisten liikkumista on koronan leviämisen hillitsemiseksi rajoitettu. Valtioiden tukipakettien koko ja toimivuus voi monella näiden alojen yrityksellä olla ainoa erottava tekijä selviytymisen ja konkurssin välillä, Saari toteaa.
Hänen mukaansa teollisuuden huolet ovat monin paikoin lähtöisin samoista koronaan liittyvistä rajoituksista ja niistä seuraavasta investointikysynnän ainakin hetkellisestä sakkaamisesta.
– Paljon välittömiä tuloksia tärkeämpää tässä tilanteessa on talouksien asteittainen avautuminen ja tuloskehityksen elpyminen vähitellen vuoden toiselle puoliskolle mentäessä.
– Markkinoiden voisi olla hankalampaa sulattaa esimerkiksi tilanne, jossa vuoden kolmannen tai neljännen neljänneksen kasvuluvut jäisivät selvästi toisen neljänneksen vastaavista.
Keskuspankkien ja valtioiden mittavat elvytystoimet pitänevät Saaren mukaan kuitenkin huolen siitä, että hurjaa uutta kurssiromahdusta ei nähdä.