Nordea: Suomi köyhtyy – ”työvoimakustannuksia leikattava ja veroja alennettava”

Nordean ekonomistien mukaan lama on kääntänyt koko kansantalouden säästämisasteen negatiiviseksi.

Nordean ekonomistien mukaan Suomi köyhtyy. Ekonomistien ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu vuonna 2015 jo neljättä vuotta peräkkäin ja vuonna 2016 ylletään vain hauraaseen nousuun.

Ekonomistien mukaan ajanjakso, jonka keskimääräinen talouskasvu asettuu pyöreäksi nollaksi, venyy yli vuosikymmenen mittaiseksi.

Lama on kääntänyt koko kansantalouden säästämisasteen negatiiviseksi, todetaan Nordean talousennusteessa. Rahaa ei jää lainojen takaisinmaksuun eikä investointeihin. Tuottavuuden paranemiseen johtavat kone- ja laite- sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat Suomessa niin pienet, että ne eivät riitä kattamaan poistoja.

Ennusteen mukaan tuottava nettokanta näissä pääomalajeissa on pienentynyt, mikä olennaisesti heikentää Suomen tuotantokapasiteettia sekä tulevaa talouskasvua ja kykyä rahoittaa julkisia palveluja.

– Suomi tarvitsee lisää yksityisen sektorin työllisyyttä kasvattamaan verotuloja. Tarvitsemme työvoimakustannusten leikkauksen parantamaan vientisektorin kilpailukykyä ja veronalennuksia tukemaan kotimaista ostovoimaa, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Ekonomistien mielestä julkisia menoja täytyy voida pienentää. Kuntien kaikki yli 500 tehtävää pystytään nimeämään ja niiden syntyhetki löytyy lainsäädännössä. Niinpä tehtävien poistaminenkaan ei voi olla ekonomistien mukaan mahdotonta, vaikka poliittisesti asia siltä näyttääkin.

– Pidemmän aikavälin kasvun tukemiseksi hallituksen täytyy saattaa rakennepaketti ripeästi loppuun. Sekään ei riitä. Lisäksi tarvitaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukea rakentamaan uutta teollista pohjaa, alhaisempaa yhteisöveroa sekä työmarkkinoilla osa-aikatyön tekemisen helpottamista ja kokoaikatyössä olevien vuosityöajan pidentämistä, Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen jatkaa.

Öljyn hinnan yllätyksellinen aleneminen on tuonut uuden toivonkipinän globaaliin talouteen. Hinta on laskenut dollareissa mitattuna jo kolmanneksen viime kesästä, mikä säilyessään nostaa globaalia talouskasvua ensi vuonna 0,5 – 1,0 prosenttiyksikköä, ekonomistit arvioivat.

Ekonomistit katsovat, että öljyn hinnan laskusta huolimatta globaali talouskasvu piristyy hädin tuskin syksyllä ennakoitua tahtia Japanin ja Euroopan vaikeuksien sekä geopoliittisen tilanteen vuoksi.

Samalla kun halvempi öljy tukee Euroopan talouskasvua, se myös lisää deflaation vaaraa.

– Koska inflaatio-odotuksetkin ovat olleet laskussa, Euroopan keskuspankki lisää rahapoliittista elvytystä lähikuukausien aikana. Elvytys yhdessä halvemman öljyn kanssa piristää Euroopan taloutta 2016, Kangasharju toteaa.

Mainos