Pankkikonserni Nordea ennustaa Suomen talouskasvun hidastuvan kuluvan vuoden 3 prosentista ensi vuonna 2 prosenttiin ja sitä seuraavana vuonna 1,5 prosenttiin.
Samalla kun Suomen talouskasvu puolittuu, maailmantalous jäähtyy ja Euroopan keskuspankki nostaa korkoja. Tällaisessa tilanteessa on Nordean mielestä pidettävä huolta valtiontalouden suhdannepuskureista, maan kilpailukyvystä ja työllisyydestä.
Yrittäjyyteen ja omistajuuteen kohdistuvat veronkorotuspuheet ovat pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan vastuuttomia.
– Suomessa julkista taloutta on valmistettava kasvun hidastumiseen. On kuitenkin edesvastuutonta ehdottaa verotuksen kiristämistä yrittäjille ja omistajille, jotka luovat uudet työpaikat. Tällaiset veronkiristykset ovat osoittautuneet huonotuottoisiksi pääoman vapaan liikkuvuuden vuoksi, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa tiedotteessa.
Sen sijaan maapohjaan kohdistuvan kiinteistöveron kiristämistä olisi hänen mielestään harkittava.
– Tällaista kiinteistöveroa ei voi paeta, eikä se vähennä rakentamista tai pahenna kannustinongelmia työmarkkinoilla. Menopuolella suunniteltua kuntien tehtävien vähentämistä on jatkettava ja sote-uudistuksessa puhuttujen miljardisäästöjen mekanismit varmistettava, Kangasharju lisää.
Suomen vientinäkymiä heikentää hänen mukaansa maailmantalouden kasvun hidastuminen yhdessä korkeiden sopimuspalkkakorotusten ja nousussa olevien palkkaliukumien kanssa.
– Myös investointien kasvu jäähtyy merkittävästi, etenkin rakennuslupien määrä on jo romahtanut, Kangasharju toteaa.
Työttömien osuus työvoimasta on hänen mukaansa yhä liian suuri, ja työikäisten määrä suhteessa muuhun väestöön alenee.
– Osaavan työvoiman löytymisestä on muodostumassa merkittävä este kasvulle jo ennakoitua aiemmin. Seuraavan hallituksen on tehtävä aivan uusia avauksia työn vastaanottamisen helpottamiseksi, jotta työllisyysaste saadaan lukemiin, joita ikääntyvän väestön menotarpeet edellyttävät, Kangasharju painottaa.
Ekonomisti Tuuli Koivu puolestaan kertoo Nordean alentaneen varsinkin Euroopan kasvuennusteita, mutta jatkossa suurin epävarmuus liittyy Yhdysvaltojen kasvun hidastumiseen elvytyksen päättyessä.
– Protektionismi on jo lisännyt epävarmuutta ja Yhdysvaltojen tiukentuvan rahapolitiikan mukanaan tuoma vahva dollari on heikentänyt kehittyvien maiden näkymiä, Kuivu muistuttaa.
Myös euroalueen rahapolitiikka on kiristymässä. Koivun mukaan EKP pysäyttää setelipainon jo tämän vuoden lopussa ja nostaa ohjauskorkoa yhteensä prosenttiyksiköllä vuoden 2020 loppuun mennessä.