Erityisesti kulutuksen kasvunäkymä on syksyistä korkeampi suurten palkankorotusten ja vahvistuvan työllisyyskasvun ansiosta. Kapasiteettirajoitteet eivät koidu ongelmaksi vielä tällä ennusteajanjaksolla.
Pidemmän aikavälin kasvun turvaamiseksi on Nordean mukaan satsattava työmarkkinauudistusten jatkoon, koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystyön saamiseen kasvu-uralle.
– Nostamme jälleen ennustettamme. Suomen talous kasvaa tänä vuonna viime vuoden vauhtia eli 3 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Molemmat ennusteet ovat prosenttiyksikön syksyistä arviotamme korkeammat, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju sanoo.
Pankki nostaa kasvuennusteitaan myös monelle Suomen tärkeälle vientimaalle, ja samalla arviomme palkkasumman kehityksestä on noussut viime syksyn jälkeen.
– Erityisesti kulutuksen ja investointien ennusteet nousevat, kun taas kohonneesta vientiennusteesta osa valuu tuonnin kasvuun, Kangasharju sanoo.
Palkkasumman aiempaa paremmat näkymät johtuvat yllättävän kovista palkankorotuksista ja odotettua nopeammasta työllisyyden kohenemisesta. Myös hitaana pysyvä inflaatio, korkeana pysyvä luottamus ja säästämisen väheneminen lisäävät kulutusta.
Investoinnit kasvavat aiemmin ennakoitua enemmän, koska vientikysynnän kasvu jatkuu hyvänä ja korkotaso pysyy matalana ennustejakson loppuun saakka. Ensimmäinen koronnosto nähdään vasta vuoden 2019 lopulla.
Myös työn määrän kasvu voi vauhdittua
Tuottavuuden kasvu kiihtyi viime vuonna yli 3 prosentin vauhtiin. Työllisyyden paraneminen on perinteisesti seurannut tuottavuuden paranemista pienellä viiveellä.
– Jos lisäksi työttömyysturvan lyhentäminen, aktiivimallin käyttöönotto ja paikallinen sopiminen vähänkään yllättävät vaikuttavuudellaan, työn määrällä on mahdollisuus kasvaa viime aikoja enemmän, Nordea arvioi.
– Ennusteemme on optimistinen, ja tunnistamme enemmän riskejä, joiden vuoksi ennusteemme helpommin yli- kuin aliarvioi tulevaa kehitystä. Ilmeisin riski on työmarkkinoiden heikko kohtaanto, joka voi estää työllisyyden paranemisen. Se hidastaisi paitsi kulutuksen kasvun näkymiä, myös vähentäisi kannustimia investointeihin. Pidemmällä aikavälillä Suomi kohtaa uusia haasteita. Työllisyysaste on saatava pohjoismaiselle tasolle, ekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
Hänen mukaansa palkankorotusten korkea taso edellyttää tuottavuuskasvun jatkumista, mutta tuottavuuskasvua ylläpitävät T&K-investoinnit ovat pohjalukemissa ja koulutusjärjestelmä ajautumassa vaikeuksiin.
– Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä ei enää nouse, peruskoulun varaan jäävien määrä on kasvanut hälyttävästi ja pisa-tuloksemme on laskemassa. Samaan aikaan Kiinan kasvumallin murros tarkoittaa kovaa kilpailua erityisesti korkean teknologian aloille, joilta Suomen hyvinvointi ponnistaa, Koivu toteaa.