Tuoreet talousennusteet sisältävät selkeän varoituksen Suomelle: viime vuosien myönteinen talouskehitys on hiipumassa, eikä maailmanmarkkinoilta voi enää odottaa vetoapua.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjosen mukaan 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen vaatisi laskentatavasta riippuen 70 000–90 000 uutta työpaikkaa. Haasteena on, ettei työttömien määrä ole enää juurikaan vähentynyt viimeisten neljän kuukauden aikana.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laskee vielä hieman tänä vuonna, mutta pysähtyy vuosiksi 2020–2021 noin 29 000 henkeen.
– Maaliskuun 2017 ja 2019 välillä työllisyys parani 109 000 hengellä, mutta työttömien määrä vain 57 000:lla. Loput tulivat näin ollen työmarkkinoiden ulkopuolelta, Sorjonen sanoo Verkkouutisille.
Jos työttömyys ei enää alene, nojaa työllisyyden kasvu ainoastaan työmarkkinoiden ulkopuolella oleviin työikäisiin. Tutkimusten mukaan heistä noin puolet on oman ilmoituksensa mukaan työkyvyttömiä tai pitkäaikaisesti sairaita.
– Työllisyystavoite vaikuttaa siis kovin vaikealta. Perhevapaauudistus liittyy toki tähän, koska joukossa on henkilöitä, jotka hoitavat lapsiaan kotona. Talouden iso kuva on kuitenkin se, että ennusteet ovat jopa liian optimistisia, Pasi Sorjonen pohtii.
Hänen mukaansa taloudessa on mahdollisesti osuttu rakenteellisen työttömyyden rajaan. Työttömyyden lasku vaikuttaa pysähtyneen kevään aikana myös keskiasteen käyneillä ja korkeakoulutetuilla.
– Tämä näkyy esimerkiksi ekonomien ja diplomi-insinöörien työllistymisessä. Pirkanmaalla on jo nähty käänne huonompaan, ja Uudeltamaalta on tullut samankaltaista viestiä. Työllisyysasteen nostaminen on välttämätöntä, eli meidän pitäisi saada suurempi osa työikäisestä väestöstä töihin. Haaste on suuri, Sorjonen sanoo.
Veronkiristykset karkottaisivat työtä
Talouskasvusta huolimatta tuotekehitysinvestointien taso on pysynyt Suomessa vain 2,7 prosentissa bruttokansantuotteesta. Vielä vuosikymmen sitten luku oli 3,75 prosentissa.
Pasi Sorjosen mukaan valtio ei voi yksin pelastaa tilannetta, sillä yritysten osuus kokonaissummasta on noin kaksi kolmannesta.
– Vaikka tilanne on hieman kohentunut, on neljän prosentin tavoitteeseen vielä huomattavasti matkaa. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien hyytyminen ja työttömyystilanteen käänne ovat mielestäni aavistuksen huolestuttava yhdistelmä, Sorjonen toteaa.
Ekonomisti toivoo uudelta hallitukselta selkeää viestiä siitä, että yritykset voivat hakea Suomesta kasvua osaamiseen perustuvilla investoinneilla. Työn kannustimiin voidaan vaikuttaa erityisesti verotuksen ja sosiaaliturvan uudistamisen kautta.
– Kiristykset ansiotulo- ja pääomaveroihin eivät tietenkään vahvista visiota, että tänne kannattaa investoida. Verotuksen keventäminen ja kilpailukyvyn tukeminen olisivat niitä pääkeinoja, Sorjonen sanoo.