Muistatteko, kun Yliopisto-lehti kirjoitti, että Jorma Ollilan hartiat ovat läheltä katsottuna varsin kaposet? Se oli vuonna 1999, jolloin Nokian nousu oli jatkunut seitsemän vuotta ja se oli hetkessä noussut maailman ykkösyhtiöiden joukkoon.
Yliopisto-lehti sai Nokialta ja yliopiston rehtorilta huomautuksen. Se oli ehkä ensimmäinen vihje siitä, että nuori Nokia oli antanut keltaisen nesteen kohota turhan korkealle. (Nuori viittaa kännyköihin, ei saappaisiin tai paperiin.)
Vuosien mittaan alkoi kuulua juttuja, että nokialaisten kanssa on raskasta tehdä töitä, koska he suhtautuvat muihin ylimielisesti. Kovin paljon siitä ei kuitenkaan lehdissä kirjoiteltu. Nokiasta oli tullut valtio sillä erotuksella valtiosta, että Nokiaa ei voitu arvostella, koska se oli liian tärkeä suomalaisille. Ja valtiohan ei voi kaatua, vaikka sitä johdettaisiin huonosti.
Vasta viime vuosikymmenen loppupuolella Nokia oli vajonnut jo sen verran alas, että yhtiötä uskallettiin haukkua ja verrata Urho Kekkoseen. Lehdistöhän varjeli aikanaan Kekkosta kansallisen edun nimissä.
Nyt ei enää edes huvita haukkua.
Mitä nykyisessä tilanteessa ajattelee Olli-Pekka Kallasvuo? Hänen aikanaanhan Nokian alamäki alkoi, kun Applen kätevä iPhone mullisti mielikuvan kännykästä.
Kallasvuo edusti vanhaa Nokia-polvea silloin, kun Nokia olisi kaivannut Steve Jobsin kaltaista johtajaa. Jobs oli luonnevikainen nero, joka ei pelännyt miljardiensa puolesta vaan halusi vain Apple-vehkeidensä tarjoavan zen-kokemuksia.
Troijan hevonen
Nokian vetäytyvää toimitusjohtajaa Stephen Elopia pidetään soluttautujana, jonka tehtävä oli alun perinkin vain ajaa Nokia Microsoftin käsiin. Siltähän se näyttää, mutta jos näin on, Nokian hallituksella on pitänyt olla sama tavoite, kun se palkkasi Elopin. Toinen vaihtoehto on, että Elop on huijannut Nokian hallitusta koko ajan.
Nokian tämänpäiväinen tiedotustilaisuus ei tuonut asiaan selvyyttä. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa tosin vakuutti, että keskustelut Nokian myynnistä alkoivat vasta tämän vuoden helmikuussa.
Moderni bisnes toimii kuitenkin siten, että yritysjohtajien on pakko suorastaan valehdella julkisuudessa, jotta he eivät välitä markkinoille ”väärää” signaalia.
Esimerkiksi Stephen Elop totesi tänä vuonna heinäkuun 12. päivänä, siis vain seitsemän viikkoa sitten, että Nokian matkapuhelinliiketoimintoja ei myydä.
– On vaikea ymmärtää, mitä järkeä myynnissä olisi, Elop sanoi Wall Street Journalille.
Tämä kuulostaa samalta kuin ministerien devalvaatiopuheet takavuosina. ”Markkaa ei devalvoida”, sanoi Iiro Viinanenkin päivää ennen devalvaatiota.
Tämä kannattaa pitää mielessä, kun kuuntelee Microsoftin toimitusjohtajan Steve Ballmerin lausuntoa, jonka mukaan Suomi pysyy Microsoft-Nokialle keskeisenä paikkana.