Perussuomalaisten jäsenmäärä on kasvanut poikkeuksellisen rajusti kuluvan vuosikymmenen aikana, kirjoittavat Turun yliopiston tutkijat Arttu Saarinen ja Ilkka Koiranen Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan. Saarinen ja Koiranen työskentelevät Turun yliopiston Poliittiset kuplat -tutkimushankkeessa.
– Syksyllä 2016 tekemässämme puoluejäsenkyselyssä ilmeni, että noin puolet perussuomalaisten nykyisistä jäsenistä on liittynyt puolueeseen vasta vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Samaan aikaan perinteisten suurten puolueiden jäsenmäärät ovat jatkaneet laskuaan, he kirjoittavat.
Tieto on puolueen puheenjohtajavaalin näkökulmasta kiinnostava, sillä perussuomalaisissa jokaisella riittävän aikaisin jäseneksi liittyneellä, jäsenmaksunsa maksaneella ja puoluekokoukseen saapuvalla jäsenellä on äänioikeus uutta puheenjohtajaa valittaessa.
Saarisen ja Koirasen mukaan perussuomalaisten jäsenkunnassa yhdistyvät muiden puolueiden jäseniin verrattuna alhainen koulutus- ja tulotaso, miesvaltaisuus sekä – ehkä osin yllättäen – työväenluokkaisuus.
– Työväenluokkaisuus näyttääkin yhä edustavan perussuomalaisten jäsenten valtavirtaa. Väistyvän puheenjohtajan Timo Soinin usein toistama väittämä, jonka mukaan ”perussuomalaiset on työväenpuolue ilman sosialismia”, kuvaa puoluetta edelleen varsin hyvin, Saarinen ja Koiranen kirjoittavat HS:ssa.
Oman puolueensa jälkeen perussuomalaisten jäsenet pitävät itselleen läheisimpänä poliittisena ryhmänä keskustaa.
Huomionarvoista on Saarisen ja Koirasen mukaan myös se, että noin viidennes puolueen työssäkäyvistä jäsenistä on yrittäjiä.
– Työväenluokkaisuuden ja yrittäjyyden yhdistyminen perussuomalaisten jäsenistössä on mielenkiintoinen asia myös puolueen puheenjohtajakamppailua ajatellen. Puheenjohtajaehdokkaiden tulisi pystyä vakuuttamaan jäsenet siitä, että perussuomalaiset ajaa sekä työväenluokkaisten palkkatyötä tekevien että yrittäjien etuja.
Saarisen ja Koirasen mukaan molemmat puheenjohtajavaalin ennakkosuosikit, Eurooppa- ja kulttuuriministeri Sampo Terho sekä europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, ovat talous- ja sosiaalipoliittisesti oikeistolaisempia kuin puolueen jäsenet keskimäärin. Tutkijoiden mukaan oikeistolaisella talous- ja sosiaalipolitiikalla perussuomalaiset tuskin kuitenkaan saavat yhdistettyä jäsenistöään tai kerättyä kannatustaan takaisin.
– Onkin oletettavaa, että Terho ja Halla-aho kohdistavat puheenjohtajakampanjoissaan huomiota erityisesti maahanmuuttokysymyksiin ja eliittien vastustamiseen. Näin he voivat vältellä heille puheenjohtajaehdokkaan asemassa kiusallisia talous- ja sosiaalipolitiikan teemoja, Saarinen ja Koiranen arvioivat.