Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on julkaissut kirjaraportin Tyytymättömyyden siemenet. Mistä populismi tulee?. EVA:n Matti Apunen on haastatellut kirjaan taloustieteen Nobel-palkittua professoria Bengt Holmströmiä.
Bengt Holmström toteaa kirjassa, että kansalaiset vaativat politiikkaan täyttä läpinäkyvyyttä ilman, että he täysin ymmärtävät mitä se tarkoittaa.
Politiikassa läpinäkyvyys voikin johtaa pinnalliseen politikointiin, pisteiden keräämiseen ja näyttelemiseen. Efektiä vahvistaa sosiaalinen media.
– Käsitys politiikoista syntyy esiintymisen perusteella, ja esiintyjät panevat tietysti parastaan tehdäkseen vaikutuksen. Silloin yksinkertaiset, helposti ymmärrettävät selitykset työntävät syrjään monimutkaisemmat perustelut. Toisin sanoen puolinainen, yksinkertainen tieto työntää syrjään syvällisempää tietoa, ja läpinäkyvyys pönkittää tätä kehitystä, Bengt Holmström sanoo.
– Uskon, että tämän populistisen muutoksen suuntaa on vaikea muuttaa, koska kansalaiset eivät ymmärrä, että kaikille jaettu tieto on aina puolinaista. Tieto on pinnallista, koska nykymaailmassa poliittisen viestin on oltava niin yksinkertainen, että laajat kansanjoukot sen ymmärtävät.
Professori puhuu painokkaasti instituutioiden, myös median, puolesta. Hänen mukaansa populismin vaarallisin hyökkäys on halu murentaa perinteisen vallanjako-opin instituutiot ja sanoa niiden olevan este ”todelliselle” kansanvallalle.
– Ajureita on useampia. Kansa haluaa löytää syylliset ahdistuneeseen tilaansa. Globalisaatio nähdään sellaiseksi, mutta tutkimuksen mukaan suurempi ajuri on teknologinen murros ja ensisijaisesti automatisointi. Eliitti on myös vastuussa populismin noususta, koska se on arvioinut tilanteen huonosti eikä ole ymmärtänyt laajan kansan ahdistusta.
Jokainen yrittää näyttää fiksulta
USA:ssa asuvalla Bengt Holmströmillä on yleisestä poikkeavia näköaloja maan presidentinvaalitulokseen. Hänen mukaansa ”demokraatit eivät ymmärtäneet, että tyytymättömyys on näin laajaa, eikä republikaanien ymmärrys ollut juuri sen parempaa. Puolue-eliitit elivät omassa maailmassaan”.
– Demokraatit uskoivat omiin demografisiin analyyseihinsa, joiden mukaan vuoden 2016 presidentinvaali ratkeaa kaupungeissa eikä maaseudulla. Donald Trump oli ainoa, joka edusti toisenlaista näkemystä.
Bengt Holmströmin mukaan helposti hämärtyy se, kuinka tärkeä ja tehokas toimintatapa edustuksellinen demokratia on yhteiskunnan päätöksenteon kannalta.
– Syntyy vaikutelma, ettei yhteiskunnalla ole kovin paljon päätettävää tai että se ei näytä tekevän järkeviä päätöksiä. Ajatellaan, että systeemi on rikki.
– Näyttää ilmeiseltä, että kansa on turhautunut eliittiin kahdesta syystä. Ensinnäkin kansan mielestä eliitti ei tunnu tietävän mitä se tekee – se on vastuussa finanssikriisistä, epätasa-arvosta, ja työn murroksesta. Toisekseen eliitti ei ymmärrä kansan turhautumista eikä sen tarvetta palata perinteiseen, turvallisempaan maailmaan.
Nobelistin mielestä politiikan kärjistyminen pahasti ei voi mitenkään johtua siitä, että ”vallan keskiöön olisi yhtäkkiä ilmestynyt valtava joukko lahjattomuuksia tai ihmisiä jotka ovat leppymättömän pahantahtoisia”.
– Ei ihminen ole tässä ajassa muuttunut geneettisesti mihinkään. Kansan mielestä poliitikot ovat tulleet hulluiksi, mutta tosiasiassa kansa itse ajaa vaatimuksillaan ja odotuksillaan poliitikot tällaiseen käyttäytymiseen, Holmström kuvailee.
– Tilanne on paradoksaalinen. Jokainen yrittää olla muiden silmissä fiksun näköinen, mutta tosiasiassa tilanne johtaa näyttelemisen kautta poliittisen kärjistymiseen ja sitä kautta päätöksenteon halvaantumiseen.