Nobel-kirjailijan huippuessee päättyy anekdoottiin Urho Kekkosesta – ei koskaan julkaistu Suomessa

Joseph Brodskyn voimakas kuvaus tyranniasta jäi Suomessa unohduksiin ja on siellä yhä.

Joseph Brodsky (1940-96) oli Leningradissa syntynyt ja kasvanut, runoilija ja esseisti. 1960-luvulla hän sai tuomion ”sosiaalisena parasiittina” ja joutui viettämään viisi vuotta mielisairaalassa, vankilassa ja pakkotyössä.

Neuvostoliiton 1972 karkottama mies päätyi Amerikkaan. Nobelin kirjallisuuspalkinnon hän sai 1987.

Joseph Brodsky kävi Suomessa tuoreena nobelistina elokuussa 1988. Hänen kääntäjänsä Jukka Mallinen on kertonut matkan värikkyydestä tässä kirjoituksessaan.

Brodsky oli ollut kiihtynyt, koska hänen suomeksi julkaistusta esseevalikoimastaan Ei oikein ihminenkään oli jätetty pois esseet Tyranniasta ja Matka uudelleennimettyyn kaupunkiin. Brodsky myös muun muassa kauhistui Helsingin yhdennäköisyyttä Leningradiin.

Nobelistin englanniksi kirjoittamaa Tyranniasta-esseetä (On Tyranny, 1980) ei ole Jukka Mallisen mukaan edelleenkään julkaistu suomeksi – ei edes, vaikka se loppuu anekdoottiin Urho Kekkosesta.

Väkevä essee alkaa toteamuksella, että sairaus ja kuolema ovat ehkä ainoita tyrannin alamaisiinsa yhdistäviä asioita. Vain tässä mielessä kansakunta hyötyy siitä, että sitä johtaa vanha mies: hänen metabolisminsa on varastettua aikaa valtion asioiden johtamiselta, oli sitten kyseessä Puolueen pääsihteeri tai elinikäinen presidentti.

Essee loppuu kuvailuun tyrannista, joka ei jää historiaan ja jonka ajatuksia kukaan ei hänen työnsä luonteen vuoksi tuntenut. Joseph Brodsky lopettaa kirjoituksensa näin:

– On varsin mahdollista että hän ei tiennyt niitä itsekään. Siitä tulisi hyvä hautakirjoitus, paitsi että on anekdootti jota suomalaiset kertovat heidän elinikäisen presidenttinsä Urho Kekkosen (Kekkonenn) testamentista, joka alkaa seuraavasti: ”Jos minä kuolen…”.

Urho Kekkonen oli todella muutamaa vuotta aiemmin tehnyt papereidensa käyttöoikeudesta Orimattilan arkistosäätiössä sopimuksen. Se alkoi sanoilla ”SOPIMUS siltä varalta, jos sattuisin, sattuisin vaikkapa vahingossa kuolemaan”.

Jukka Mallisen mukaan kyseisen Kekkonen-vitsin Brodskylle oli kertonut muusikko Pekka Sarmanto, joka tunsi hänet New Yorkissa.

Mainos