Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen muistuttaa, kuinka Baltian maiden ja Valko-Venäjän kehitys lähti eri suuntiin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
– Neuvostoliiton kaatumisesta on 30 vuotta. Baltian maat ja Valko-Venäjä lähtivät samalta tasolla. Nyt ihmisten elämää ei voi edes verrata keskenään. Tämä osoittaa hyvin konkreettisesti länsimaiden demokratian eron suhteessa itäiseen autoritäärisen hallintoon, Arto Satonen tviittaa.
Neuvostoliitto hajosi joulukuussa 1991. Baltian maat itsenäistyivät jo saman vuoden elokuussa. Viro, Latvia ja Liettua ovat nykyään moderneja oikeusvaltioita sekä Naton ja EU:n jäseniä.
Valko-Venäjä on presidentti Aljaksnadr Lukashenkan johtama autoritaarinen maa, jonka talouselämä on valtiojohtoista. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia. Viimeisen puolen vuoden aikana Valko-Venäjän ja Euroopan unionin välejä on kiristänyt siirtolaiskriisi.
Neuvostoliiton kaatumisesta on 30 vuotta. Baltian maat ja Valko-Venäjä lähtivät samalta tasolla. Nyt ihmisten elämää ei voi edes verrata keskenään. Tämä osoittaa hyvin konkreettisesti länsimaiden demokratian eron suhteessa itäiseen autoritäärisen hallintoon. #baltia #demokratia
— Arto Satonen (@artosatonen) December 20, 2021