Neuvostoaikaan lääkäreillä oli vaikeuksia päästä käsiksi antibiootteihin. Siksi itäblokissa jouduttiin keksimään vaihtoehtoisia parannuskeinoja bakteerien aiheuttamiin tauteihin.
Neuvostolääkärit opettelivatkin käyttämään viruksia tappamaan bakteereita, Gizmodo kertoo.
Vielä 1920-luvulla bakteereita tappavia viruksia kehitettiin ja viljeltiin sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa. Antibioottien kehittäminen laittoi työlle kuitenkin stopin länsimaissa.
Antibioottien ongelmat ovat saaneet katseet kääntymään taas vanhaan viruskonstiin.
Bakteriofageiksi kutsut virukset tuhoavat tiettyjä bakteereita, eivätkä ne ole alttiita antibiootteja vaivaaville heikkouksille.
Antibioottien ongelmana on erityisesti se, että ne tappavat niin hyvät kuin huonotkin bakteerit ihmisen elimistöstä. Monet bakteerit myös kehittävät ajan myötä vastustuskyvyn antibiooteille ja niistä tulee äärimmäisen vaikeita tuhota.
Viruksien käytöllä bakteeri-infektioiden hoidossa on monia etuja. Bakteriofagit tappavat vain tiettyjä bakteereita ja jättävät muun elimistön rauhaan. Lisäksi niistä on mahdollista rakentaa lähes loputon määrä erilaisia yhdistelmiä, joten vastustuskykyiset bakteerit eivät ole niiden kohdalla ongelma.
Viruksien käytön haittapuolena on niiden hintavuus. Bakteriofagien eristäminen, viljeleminen ja puhdistaminen vie enemmän aikaa ja rahaa kuin antibioottien valmistaminen.
Lisäksi niitä esiintyy luonnossa, joten niiden patentoiminen on liki mahdotonta. Tämä puolestaan heikentää lääkeyhtiöiden investointihaluja.
Virusterapia nähdään kaikesta huolimatta tulevaisuuden hoitomuotona.
Yhdysvaltojen kansallinen Allergia- ja tartuntatauti-instituutti listasi virushoidot maaliskuussa yhdeksi seitsemästä keinostaan taistella antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita vastaan.
Euroopan komissio rahoittaa suurta Phagoburn-koeohjelmaa, jonka tarkoituksena on selvittää virushoitojen käyttöä kliinisissä kokeissa.