Verkkouutiset

Nettipelaamisen vastapainoksi halutaan raaputtaa arpoja

Vaikka suomalaisten elämä digitalisoituu kovaa vauhtia, digipelaaminen ei näytä olevan syrjäyttämässä kaikkea perinteistä pelaamista.

Vielä vuonna 2011 pahviset raaputusarvat painiskelivat aallonpohjassaan, sillä niiden myynti oli laskenut peräti 12 prosenttia vuodesta 2010. Kolmessa vuodessa arpojen myynti muutti suuntaa ja kasvoi yhteensä yli kymmenen prosenttia 2011-2014.

Neljänneksi eniten arpoja Euroopassa myyvässä Ruotsissa kehitys on sen sijaan ollut alavireinen.

– Raaputusarvoissa on havaittavissa samanlainen kehitys kuin lautapeleissä, jotka ovat myös lisänneet suosiotaan. Nettipelaamisen vastapainoksi halutaan fyysistä pelaamista, sanoo Tampereen yliopiston raha- ja sosiaaliseen pelaamiseen erikoistunut tutkija Jani Kinnunen.

Fyysisyyden lisäksi myös opitut tavat ja henkilökohtaiset rituaalit tukevat perinteisten raaputusarpojen suosiota, arvelee pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä Tampereen yliopistosta.

– Raaputusarpojen, kuten myös esimerkiksi lautapelien uuden tulemisen taustalla vaikuttavat erilaiset tekijät. Materiaalisuuteen ja käsinkosketeltavuuteen liittyy mielihyvää. Myös tilannetekijät vaikuttavat. Ihmiset tekevät mielellään asioita tietyissä paikoissa. Raaputtaminen kioskilla tai kotona voi olla rituaali. Pelaaminen on sosiaalisempaa kuin ruudun tuijottaminen yksin kotona, Mäyrä kertoo.

Pelitutkija Kinnusen mukaan raaputusarvat ovat tuttuja ja turvallisia, kun taas nettipelaamiseen liittyy monilla epäilyksiä.

– Ihmiset ajattelevat, että netissä on parempi mahdollisuus huijata tai että tulee teknisiä ongelmia. Tällaisia asioita ei mietitä fyysisen arvan kanssa. Muistetaan, että isä ja äiti pelasivat tätä, ja vielä isoäitikin, Kinnunen sanoo.

Suurin arpamaa Euroopassa on Italia. Perässä tulevat suuruusjärjestyksessä Ranska, Sveitsi ja Ruotsi.

Vaikka Ruotsissa myydään arpoja enemmän henkeä kohti kuin Suomessa, niin siellä arpamyynnin kehitys on ollut alavireistä jo kaksi vuotta. Suomessa pahvisten arpojen myynti on sen sijaan kasvanut jo kolme vuotta ja myös kuluvan vuoden aikana suomalaisten arpainto on jatkunut. Suomalaiset näyttävät tykästyneen hieman kalliimpiin ja isompia voittoja sisältäviin arpoihin.

– Arpa ostetaan useimmiten hetken mielijohteesta ja päivän piristykseksi. Arpojen tutut, helpot ja nopeat pelit tuovat mukanaan jännitystä. Arpapelaajan todellinen haave pelatessa on usein muutaman kympin tai satasen voitto, vaikka kaukaisempana haaveena siintäisikin päävoitto, Veikkauksen arpojen tuotepäällikkö Riitta Mesilaakso-Lehtola sanoo.

Uusimmat
MAINOS