Nettilehti elää lukijoiden klikeistä. Niitä saadaan kiinnostavilla uutisilla.
Kun joku toinen nettitoimitus huomaa meidän Verkkouutisissa tehneen kiinnostavan oman uutisemme, tuo toinen nettitoimitus tekee uutisen meidän uutisestamme. Toinen nettitoimitus lainaa omassa jutussaan meiltä, mainitsee meidät sääntöjen mukaan ja linkittää meidän uutiseemme. Me toimimme tietysti samoin.
Silloin toimitaan hyvien käytäntöjen mukaisesti ja herrasmiehinä.
Kun toinen nettitoimitus jatkaa uutista esimerkiksi hankkimalla lisätietoa, se mainitsee silloinkin, mistä uutinen on lähtöisin ja linkittää siihen.
Silloin kaikki ovat tyytyväisiä.
Jos näin ei toimita, asiat eivät ole oikein. Joskus oma uutinen lähtee nopeasti jopa useaan muuhun tiedotusvälineeseen ilman, että niissä kerrotaan sen alkuperästä.
Nettitoimittaminen on yhä lapsenkengissään. Alalla rehottaa väärä lainaaminen monine variaatioineen. On ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä muita yrittäviä kohtaan. Toinen tiedotusväline mainitaan vain, kun on aivan pakko. On paljon harmaita alueita ja on helppoa selitellä.
Merkitsin muutaman kuukauden ajan ylös tapauksia, joista jäi outo olo, kun oma uutiseni vaikutti päätyneen toisiin tiedotusvälineisiin ilman mainintaa ensijulkaisijasta. Seuraavassa on kymmenistä tapauksista vain muutamia – ilman syyttelyä, vain jotta nähtäisiin millaista tämä on.
1. Kokoomusnuoret
Nykypäivässä 28/2013 eli 9.8.2013 ilmestyi uutiseni ”KNL:n ohjelma lopettaisi euromaiden tukemisen”. Siinä kerrottiin kokoomusnuorten tavoiteohjelmaluonnoksesta, jossa esitettiin muun muassa kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriminalisoivan lakipykälän poistamista. Toinen versio uutisesta ilmestyi Verkkouutisissa 9.8.2013.
KNL:n liittokokous, jossa ohjelma hyväksyttiin, oli 23.-24.8.2013. Olin paikan päällä ainoa toimittaja.
Kahden viikon kuluttua liittokokouksesta Yle julkaisi 9.9.2013 tästä löytyvän jutun kokoomusnuorista.
Ylen jutussa ei mainittu lähteitä. Linkkien takaa voi nähdä, että sisältö oli samaa kuin Nykypäivän ja Verkkouutisten uutisissa lisättynä uuden puheenjohtajan Susanna Kosken kommenteilla.
Ylen jutun jälkeen kokoomusnuoret ja Susanna Koski olivat muutaman viikon ajan suuri puheenaihe. Kohun kerrottiin ja yhä kerrotaan alkaneen Ylen jutusta.
Tulkittiinko ehkä, ettei kuukauden takaista lähdettä tarvitsisi tai kehtaisi mainita?
Tai ehkä uutista ei saatukaan Nykypäivästä/Verkkouutisista vaan jostain muualta? Onhan se mahdollista, mutta, tuota tuota. Eikö toimittajan pidä ottaa selville, mitä hänen uutisaiheestaan on aiemmin kerrottu? Jos on kerrottu, niin sehän ei samanlainen uutinen olekaan. Nykypäivä ja Verkkouutiset oli kertonut.
Ja sitä paitsi:
Ylen juttua korjattiin vuorokautta myöhemmin, kuten siitä näkyy. Siihen lisättiin kyseiseen kokoomusnuorten ohjelmaan linkki, jota kokoomusnuoret eivät olleet julkaisseet sitä netissä ennen Ylen juttua.
Ylen alkuperäisessä jutussa puhuttiin ohjelmaluonnoksesta. Samaa sanaa olin käyttänyt omissa uutisissani kuukautta aiemmin. Mutta minun uutisteni aikaan kyse oli ohjelmaluonnoksesta, sen sijaan Ylen jutun tullessa kyse oli hyväksytystä ohjelmasta. Joten mistäs se ohjelmaluonnos-sana tuli Ylen juttuun?
2. #lovemilla
Keskiviikkona 9.10.2013 kello 7.30 ilmestyi tästä löytyvä Verkkouutisten uutinen nuortenohjelmasta tehdystä eduskuntakyselystä.
Nelisen tuntia myöhemmin Ilta-Sanomat uutisoi näin samasta aiheesta. Ainoaksi lähteeksi IS laittoi kyseisen kansanedustajan kaksi vuorokautta aiemmin tekemän blogikirjoituksen.
Mitenhän todennäköistä se on, että kahteen vuorokauteen IS ei reagoi kansanedustajan blogikirjoitukseen, mutta kun blogikirjoitus on jo vanhentunut, IS löytääkin sen uutisekseen juuri kun Verkkouutisten uutinen on ilmestynyt?
3. Leopardit
Verkkouutiset uutisoi 17.12.2013 kello 14.17 eduskuntakeskustelussa vilahtaneesta aivan uudesta tiedosta: Suomi aikoo hankkia Leopard-panssarivaunuja.
Kolme tuntia myöhemmin MTV3 kertoi, että Suomi aikoo MTV3:n tietojen mukaan hankkia Leopard-panssarivaunuja.
Suomen tietotoimisto ja sitä myötä lähes kaikki maan tiedotusvälineet uutisoivat MTV3:n uutisoineen, että Suomi aikoo hankkia Leopard-panssarivaunuja.
Toisaalta Yle – heidän pääuutislähetyksensä mukaan lukien – kertoi uutisen tulleen Verkkouutisilta. Kiitos.
Alkuperäistä lähdettä ilmoittamaton saattaa vedota esimerkiksi siihen, että he tekivät oman(kin) selvityksensä. Esimerkiksi MTV3 hankki Leopard-juttuunsa ansiokkaasti lisätietoja. Mutta eikö alkuperäinen lähde tule kertoa? Verkkouutiset kertoi asiasta ensin.
Toinen selitys voisi jälleen olla, ettei uutisestamme tiedetty. Mutta se olisi merkityksetöntä: eikö toimittajan kuuluu tarkistaa hänen uutisaiheensa julkaisemattomuus, ja eikö sen voi netissä helposti tehdä? Verkkouutiset kertoi ensin.
Siihenkin voisi yrittää vedota, että Verkkouutisten uutinen kertoi ”vain” eduskuntakeskustelusta. Sekin olisi kestämätön peruste. Verkkouutisten uutisessa asia kerrottiin ensimmäisenä ja ministerin vahvistamana.
4. Lindex
Uutinen kansanedustaja Anna Kontulasta tivaamassa Lindexiltä sinimustista lasten univormuista oli Verkkouutisten hittijuttu, joka julkaistiin 26.11.2013 kello 00.01.
Iltalehti julkaisi tämän oman versionsa samana päivänä kello 14.29. IL mainitsi Verkkouutiset, joskaan ei linkannut uutiseemme.
Noin tunti Iltalehden jälkeen Aamulehti julkaisi tämän oman versionsa. Aamulehdessä mainittiin otsikossa IL ja linkitettiin Iltalehden juttuun. Näin Verkkouutisten alkuperäinen uutinen siis katosi jonnekin.
Siellä se IL lukee vieläkin Aamulehden otsikossa.
5. Facebook jumissa
Facebook takkuili maailmanlaajuisesti 21.10.2013. Teimme siitä Verkkouutisiin tätä tilannejuttua, jota päivitimme lennosta jonkin aikaa.
Yle ryhtyi myös tekemään jatkuvasti päivittyvää juttuaan. Muutaman minuutin viipeellä juttuun alkoi ilmestyä samoja pikku lähteitä ja tietoja kuin omaamme – jopa eräs kirjoitusvirhe toistui. Yhtäläisiä elementtejä näkyy lopullisissa teksteissä yhä.
6. Ensimmäinen kivi
Eräs toimitus julkaisi taannoin pitkän aikaa Verkkouutisten uutisia täysin muistuttaneita tekstejä omina juttuinaan niin tiiviisti, että vitsailimme siellä olevan kaksi tietokonenäyttöä, joista toiseen avataan uutisemme ja toiseen se näpytellään.
Netissä käytetään paljon toisen työn hedelmiä. Joskus siitä ei välitetä tai osata kertoa oikein.
Kuka susien keskellä on puhdas kuin kyyhkynen; varmasti en aina itsekään.
Nettiuutisen tekijää voi houkuttaa kreditoida lähde alakanttiin. Epäselviä rajatilanteita on paljon. Virheitä varmasti tapahtuu – mutta ei niitä tahallaan pidä tehdä, eikä sitä pidä sallia.
Eikö ainoa kestävä toimintalinja ole kreditoida aina reilusti sen verran kuin pitää? Linkkien tarjoaminen toiseen uutiseen, jopa vain lähteen mainitseminenkin, sitä paitsi minusta *lisää* omankin tekstin arvoa, jutun syvyyttä, lukijan palvelemista.
On sitten toinen asia, että esimerkiksi Julkisen sanan neuvoston kanta siitä, että suomalaisen lainattavan viestimen nimi tulee laittaa otsikkoon tunnistettavasti, on mielestäni älytön. (Otsikoikaapa itse Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalaisen uutinen patentti- ja rekisterihallituksen apulaispääjohtajuudesta.)
Syksyn kymmenien tapausten jälkeen tulin itsekin lopulta syytellyksi.
Itsenäisyyspäivän jälkeen Perussuomalainen-lehti sai oman uutisensa Tampereen mellakoinnin selvittelyistä. He kertoivat tutkija Veikko Erannista ja sitvas-järjestöstä näin.
Samana iltana tein Verkkouutisiin tämän uutisen.
Teksteistä voi vertailla uutisten päällekkäisyyttä. No, Erantia ei meillä edes mainittu. Vain PS:n uutisen jälkiosa eli sitvas-yhdistys oli periaatteessa samaa aihetta, mutta vain samaa aihetta, ei sisältöä.
Sainko Perussuomalaisten jutun jälkiosasta aiheen omaan juttuuni? Ymmärrettävästi Perussuomalaisten päätoimittaja Matias Turkkila mailasi pyynnön mainita heidät lähteenä.
Vastasin, että he eivät olleet lähde.
He eivät olleet lähde ensimmäisellä tasolla: PS:n juttua ei käytetty uutisessamme. He eivät olleet lähde myöskään toisella tasolla: uutisaiheen saadessani en tiennyt PS:n jutusta.
Tämän jälkeen Turkkila kirjoitti Facebookissa päivitykseensä, että Verkkouutiset päätti ”pölliä” heidän juttunsa nimiinsä ja kehotti frendejään antamaan palautetta asiasta.
Tällaista tämä on.
Kirjoittaja Juha-Pekka Tikka on Verkkouutisten ja Nykypäivän politiikan toimittaja.