Keskuspankit reagoivat inflaatio-odotuksiin nostamalla lyhyitä korkoja. Seurauksena niiden kustannukset nousevat, koska keskuspankkiin tehtävistä talletuksista on maksettava pankeille korkeampaa korkoa.
Tappiot nousevat sitä suuremmiksi, mitä enemmän keskuspankit ovat kriisin aikana ostaneet halpakorkoisia arvopapereita elvytyksen nimissä. Niiden hallussa olevien arvopapereiden korko on kiinteä, mutta talletuksista on maksettava entistä enemmän.
Arvopapereiden myyntikään ei auta, koska niiden hinta laskee inflaatio-odotusten mukana. Tappiot ovat sitä suuremmat, mitä ärhäkkäämmin inflaatio-odotukset nousevat.
– Onneksi euroalue säästyy tältä riskiltä. EKP on ostanut vain vähän valtion velkakirjoja tai muita arvopapereita. Sen sijaan EKP on toteuttanut rahan määrän lisäämisen antamalla massiivisesti normaalia pidempiaikaista lainaa pankeille, pankin torstain aamukatsauksessa todetaan.
Nordean mukaan ”nerokasta” tässä systeemissä on se, että pankit joutuvat maksamaan pitkäaikaisesta LTRO-rahoituksesta korkoa käyvän ohjauskoron mukaan. Näin keskuspankin tulot nousevat korkotason noustessa.
– LTRO-rahoituksen korkojen nousu kompensoi käytännössä kokonaan talletuskorkojen myötä nousevat kustannukset.