Keskimäärin noin 40 prosenttia oppilaista oli oppimissuuntautuneita; nämä oppilaat haluavat oppia ja ymmärtää uusia asioita, pohdiskella, toimia aktiivisesti oppiakseen ja saada hyviä arvosanoja.
Noin neljäsosa oppilaista sen sijaan opiskelee siksi, että muut eivät pitäisi heitä ”tyhminä”. He pelkäävät, että muut huomaavat heidän osaamattomuutensa, eivätkä sen vuoksi halua osallistua aktiivisesti oppitunneilla.
Loput ovat Lukinin mukaan välttämissuuntautuneita. He eivät tunnu olevan kiinnostuneita opiskeltavista asioista, vaan pyrkivät suoriutumaan matematiikan tehtävistään mahdollisimman vähin ponnisteluin.
– On kuitenkin mahdollista, että oppilaan orientaatiotapa voi yläkoulun aikana muuttua, Lukin toteaa.
Tutkimuksessa mitattiin saman oppilasjoukon käsityksiä 7. luokan alusta 9. luokan loppuun yhteensä neljällä kyselyllä. Orientaatiotapa muuttui suotuisampaan suuntaan neljäsosalla oppilaista ja epäsuotuisampaan suuntaan noin viidesosalla.Lopuilla muutosta ei tapahtunut.
Usko omiin kykyihin voi myös kasvaa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös oppilaan uskoa omiin kykyihin, sinnikkyyttä, opiskeluponnisteluja ja periksi antamattomuutta matematiikan opiskelussa. Tulosten mukaan myös nämä voivat yläkoulun aikana muuttua.
Luovuttajat ovat oppilaita, joilla usko omiin kykyihin on heikko, sinnikkyys vähäinen ja jotka vaikeuksia kohdatessaan antavat helposti periksi. Luottavaiset ahertajat sen sijaan uskovat vahvasti omiin kykyihinsä ja jaksavat yrittää sinnikkäästi silloinkin, kun kohtaavat vaikeuksia.
Näiden ryhmien väliin jäävät epävarmat oppilaat, joilla usko omiin kykyihin ja opiskeluponnistelut ovat keskitasoa.
Tulosten mukaan usko omiin kykyihin ja opiskeluponnistelut pysyivät vahvoina tai vahvistuivat noin 60 prosentilla oppilaista ja lopuilla heikkenivät tai pysyivät heikkoina koko yläkoulun ajan. Tytöillä opiskeluponnistelut ja sinnikkyys olivat koko yläkoulun ajan vahvempia kuin pojilla.
– Sekä oppilaan suotuisalla orientaatiotavalla että vahvalla uskolla omiin kykyihin on yhteys matematiikassa menestymiseen ja hyviin arvosanoihin, Lukin kertoo.
Opettajalta välittyviä viestejä tulkitaan eri tavoin
Eri oppilaat tulkitsevat opettajalta välittyviä viestejä eri tavoin – jopa samassa opetusryhmässä. Opettajalta välittyvä oppimisorientaatio ja tuki olivat yhteydessä oppilaan omaan suotuisaan orientaatiotapaan. Tällöin oppilas koki, että opettaja antaa riittävästi aikaa ja toivoo oppilaiden todella ymmärtävän opiskeltavia asioita.
Oppilaan kokemuksen mukaan opettaja huomaa myös oppilaan yrittämisen eikä pelkkää lopputulosta, ja opettajan mielestä virheitä saa tehdä ja niistä oppii.
Sen sijaan oppilaan välttämisorientaatio oli yhteydessä opettajalta välittyvään suoritusorientaatioon. Tällöin oppilas tuntee, että opettaja vertailee oppilaita toisiinsa, korostaa arvosanojen tärkeyttä ja nostaa esille vain hyviä suorituksia eikä huomaa oppilaan työskentelyä, vaan vain lopputuloksen.
– Näin tunsivat erityisesti ne oppilaat, joilla opiskeluponnistelut ja matematiikan arvosanat olivat keskimääräistä alhaisemmat, Lukin summaa.
Myös sillä, että kotona ollaan kiinnostuneita oppilaan opiskelusta, on yhteys oppilaan suotuisaan orientaatiotapaan ja matematiikassa menestymiseen.
– On hyvä, että kotona keskustellaan matematiikan tehtävistä ja kokeista sekä autetaan ja kannustetaan. Noin puolet oppilaista toi esille, että tämä asia on kunnossa. Sen sijaan neljäsosa oppilaista vastasi saavansa kotoa kannustusta matematiikan opiskelulleen vain harvoin ja loppu neljäsosa ei koskaan, Lukin toteaa.
Väittelijän mukaan tutkimuksen tulokset voivat auttaa opettajia tunnistamaan ja tukemaan eri tavoin matematiikan opiskeluun asennoituvia oppilaita.
– Opettaja voi myös omalla toiminnallaan suunnata oppilaitaan kohti suotuisampaa orientaatiotapaa ja vahvistaa oppilaiden pystyvyysuskoa. Vanhempien on hyvä muistaa, että yläkoululainenkin tarvitsee vielä kodin tukea ja kiinnostusta, ja aikuisilta välittyvillä asenteilla on merkitystä lapsen opiskeluun ja suorituksiin.
FM Tuija Lukinin väitöskirja Motivaatio matematiikan opiskelussa – seurantatutkimus motivaatiotekijöistä ja niiden välisistä yhteyksistä yläkoulun aikana tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa perjantaina 25. lokakuuta.