Paras tilanne on Espoossa ja Helsingissä, joissa työkykynsä heikentyneeksi kokeneiden osuus on alhaisin.
Espoolaisista 20 vuotta täyttäneistä työkykynsä heikentyneeksi kokee joka viides ja helsinkiläisistä joka neljäs.
Huonoin tilanne on Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Porissa, jossa näin kokee noin joka kolmas 20 vuotta täyttänyt.
Tilanne oli samansuuntainen, kun tarkasteltiin työssä jaksamista eläkeikään asti. Niiden osuus, jotka eivät usko jaksavansa työskennellä eläkeikään asti oli suurin Lappeenrannassa (31 %) ja Kouvolassa (32 %) ja pienin Espoossa (17 %) ja Helsingissä (22 %).
Kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä on selkeitä eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Useiden terveyden ja hyvinvoinnin indikaattorien, kuten työkyvyn, lihavuuden, kasvisten käytön ja kulttuuripalveluiden riittävyyden, osalta maaseutu näyttäytyy huonommassa valossa kaupunkialueisiin nähden.
Esimerkiksi työkykynsä heikentyneeksi kokee harvaan asutulla maaseudulla lähes joka kolmas, kun taas sisemmillä kaupunkialueilla joka neljäs.
Lisäksi harvaan asutun maaseudun väestö kokee itsensä onnellisimmaksi (53 %). Sisemmillä kaupunkialueilla onnellisten osuus on puolestaan pienin (47 %).
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH).
ATH-tutkimus kartoittaa väestön elinoloja, hyvinvointia, terveydentilaa, elintapoja ja kokemuksia palvelujärjestelmästä. Vuodesta 2013 tutkimus on ollut valtakunnallinen, ja siihen on osallistunut kahden vuoden aikana yli 150 000 suomalaista. Nyt julkaistavissa vuoden 2013 tuloksissa on mukana kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös yli 60 000 asukkaan kaupungit: Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki ja Vaasa.