Kyläkauppojen asema on muuttunut kaupungistumisen, kauppojen keskittymisen ja aukioloaikojen laajenemisen seurauksena. Kyläkauppojen määrä väheni noin 60 prosenttia vuosina 2002–2015. Kyläkauppoja on jäljellä enää 222, ilmenee Pellervon taloustutkimuksen selvityksestä.
Neljännes selvityksen kyselyyn vastanneista myymälöistä oli lopettamassa toimintansa viiden vuoden tähtäimellä.
– Kyläkauppojen määrä vähenee huolestuttavalla nopeudella, ja kehityksen hillitsemiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja. Kyläkaupat ovat maaseutualueilla tärkeitä palveluiden tuottajia. Pellervon tekemä selvitys tarjoaa useita erilaisia toimenpiteitä, joita nyt ryhdytään selvittämään tarkemmin, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanoo.
Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan kauppojen menestymistä auttaisi ensinnäkin sääntelyn purkaminen.
Selvitys osoittaa, että kyläkaupoissa tarjottavien palveluiden valikoima on jo nyt varsin laaja. Suosituimpia täydentäviä palveluita olivat käteisnostot, Veikkaus sekä postipalvelut. Muita palveluja olivat apteekkipalvelut, kotiinkuljetus sekä kalastuslupien ja nestekaasun myynti.
Sääntelyn vähentämisen lisäksi voitaisiin rahoittaa liiketilojen parantamista ja toiminnan laajentamista. Tukea voitaisiin antaa myös lopettavan kyläkauppiaan liiketoiminnan siirtämiseen osaksi suuremman kaupan toimintaa toiselle yrittäjälle. Jo käytössä olevien mahdollisuuksien, kuten yleisen yritystuen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman käyttöä pitäisi Pellervon mukaan tehostaa.
Julkisten palveluiden tuominen kyläkauppojen tarjontaan olisi niin ikään merkittävä parannus erityisesti harvaan asuttujen alueiden asukkaille. Palvelusetelin avulla kyläkaupat voisivat hoitaa esimerkiksi kunnan tarjoamia julkisia palveluita, kuten ruokapalveluita ja -kuljetuksia, lääkejakelua ja monia viranomaispalveluita.
Mikä on kyläkauppa?
• Etäisyys lähimpään kauppaan vähintään 7,5 km tai muuten vaikeasti tavoitettavissa.
• Päivittäistavaramyynti vähemmän kuin 2 miljoonaa euroa/vuosi.
• Sijaitsee kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla, kaupungin läheisellä maaseudulla tai maaseudun paikalliskeskuksessa.
• Myymälässä voi tehdä kaikki päivittäiset ostokset. (Sulkee ulkopuolelle elintarvikealan erikoismyymälöitä esim. liha- tai kalamyymälät, suoramyyntihallit, elintarvikekioskit, kahvilat, halpahallit.)
• Myymälä voi olla kausimyymälä (esim. avoinna vain kesäkaudella).
• Ei sisällä huoltamoiden yhteydessä olevia myymälöitä.
• Myymäläautoja ei huomioida (pelkkä myymäläauto, mutta ei myymälää).