Kansalaisista joka neljäs on valmis nostamaan Suomen jäsenmaksua EU:lle maaseutusyistä, ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden kyselystä. Nostamista vastaan on lähes puolet vastanneista. Liki kolmannes ei osaa sanoa kantaansa.
Kolmannes itä- ja pohjoissuomalaisista nostaisi Suomen maksua, jos sillä turvattaisiin maatalous ja aluepolitiikka. Etelä-Suomessa runsas viidesosa olisi valmis nostamaan jäsenmaksua.
Isoimmat erot ilmenevät keskustan ja perussuomalaisten kannattajien välillä. Keskustaa äänestäneistä puolet olisi valmis nostamaan Suomen jäsenmaksuja EU:lle, jos sillä turvattaisiin maatalouden ja aluepolitiikan rahoitus. Perussuomalaisista maksuja nostaisi vain runsas kymmenesosa.
Puolueista keskustan jälkeen myönteisimpiä maksun nostolle ovat SDP:n ja RKP:n kannattajat, joista runsas kolmannes olisi valmis lisäämään maksua. Kokoomuslaisista 30 prosenttia on maksulle myönteisiä. Kielteisimpiä perussuomalaisten jälkeen ovat vasemmistoliittoa äänestäneet.
Miehistä jäsenmaksun kasvattamista puoltaa 28 prosenttia ja vastustaa puolet. Naisista puoltajia on 21 prosenttia ja vastustajia kaksi kertaa enemmän. Naisilla ei osaa sanoa -vastausten osuus on yli kolmannes eli selvästi miehiä suurempi.
Suomen nettomaksu EU:lle oli toissa vuonna 275 miljoonaa euroa eli noin 50 euroa asukasta kohti. Nettomaksu pieneni vuodesta 2016, jolloin se oli 294 miljoonaa euroa. Tänä vuonna Suomen maksujen EU:lle ennustetaan kasvavan 200–400 miljoonaa euroa, jos Britannia eroaa EU:sta.
MT:n kyselyn tarkka sanamuoto kuului näin: ”Oletko valmis kasvattamaan Suomen EU-jäsenmaksua, jos sen ansiosta maatalouden ja aluepolitiikan rahoitus turvataan?” Kyselyssä oli 1[nbsp]039 vastaajaa. Se tehtiin eduskuntavaalien jälkeen 18.–24. huhtikuuta, jolloin vastaajilta kysyttiin, mitä puoluetta oli vaaleissa äänestänyt. Kyselyn toteutti Kantar TNS. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.