Finanssivalvonnan johtokunta määritteli maanantaina Nordea Pankki Suomen, OP Ryhmän, Danske Bankin ja Kuntarahoituksen Suomen rahoitusjärjestelmän kannalta systeemisesti merkittäviksi luottolaitoksiksi.
Päätöksen taustalla ovat Luottolaitoslaki ja Euroopan pankkiviranomaisen ohjeistus, joiden mukaan näiden luottolaitosten keskeinen asema Suomen rahoitusjärjestelmässä tekee niistä systeemisesti merkittäviä.
Päätöksen seurauksena johtokunta asetti näille pankeille lisäpääomavaatimuksen, joka on täytettävä ensi vuonna 7. tammikuuta alkaen.
Tosin Suomen pankkisektorin vakavaraisuus on Finanssivalvonnan mukaan korkeampi kuin nyt asetettu vaatimustaso, joten nyt asetetut lisäpääomavaatimukset eivät aiheuta systeemisiksi määritetyille luottolaitoksille tarvetta hankkia lisäpääomaa.
Kansallisesti merkittävät luottolaitokset jaetaan viiteen eri luokkaan, joiden perusteella niille asetetaan 0–2 prosentin lisäpääomavaatimus. Esimerkiksi Kuntarahoitus kuuluu luokkaan kaksi, mikä merkitsee 0,5 prosentin lisäpääomavaatimusta. Kuntarahoituksen omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin olivat viime vuodenlopussa 33,53 prosenttia, mikä täytti vaatimuksen selvästi.
Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkaraisen mukaan lisäpääomavaatimukset pitää asettaa siten, että ne ovat omiaan varmistamaan suurten Suomessa toimivien pankkien riskinsietokykyä ja rahoitusmarkkinoiden häiriötöntä toimintaa.
– Näiden lisävaatimusten jälkeen pääomavaatimusten kokonaistaso lähenee Pohjoismaita ja useita muita Euroopan maita ja näin osaltaan yhdenmukaistaa pankkien kilpailuasemaa, hän toteaa Finanssivalvonnan tiedotteessa.
Finanssivalvonnan johtokunta teki päätöksensä Finanssivalvonnan johtajan esityksestä kuultuaan Suomen Pankkia, valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä. Kaikki olivat päätöksestä yksimielisiä.