Korkea inflaatio, elintason lasku ja sotaväsymys ovat saaneet yhä useammat venäläiset suhtautumaan kielteisesti Ukrainan vastaiseen ”sotilaalliseen erikoisoperaatioon”, jonka piti päättyä muutamassa päivässä, mutta joka on hallinnut heidän elämäänsä jo yli kolmen vuoden ajan. Viimeisimpien kyselytutkimusten mukaan yhä harvempi venäläinen on valmis antamaan tukensa sodalle, kertoo ukrainalaistutkija, tohtori Oleksandr Šulga.
– Noin 81 prosenttia 18–30-vuotiaista vastustaa uutta liikekannallepanokierrosta, jonka tarkoituksena on ruokkia 234 000 kuollutta ja satoja tuhansia haavoittuneita vaatinutta ”lihamyllyä” rintamalla, IKAR-konfliktintutkimusinstituuttia johtava Šulga sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Lähes kaikki vastaajat kertovat kokeneensa sodan taloudellisia heijastuksia, ja 94 prosenttia sanoo tunteneensa inflaation vaikutukset jokapäiväisissä ostoksissaan.
– Näkemys, jonka mukaan Ukraina olisi heikompi osapuoli ja että sitä on helpompi painostaa lopettamaan vihollisuudet, jättää huomiotta kasvavat kysymykset siitä, kuinka kauan Venäjän kansa on valmis sietämään sotaa ja osallistumaan siihen itse, Šulga toteaa.
Kreml väittää edelleen, että kaikki venäläiset ovat valmiita pitkäkestoiseen ja intensiiviseen sotaan ja että lännen asettamat talouspakotteet eivät heitä hetkauta. Yhä useammat todisteet kertovat Šulgan mukaan päinvastaista.
– Neuvottelujen lähetessä Vladimir Putin vaatii joukoiltaan entistä intensiivisempiä hyökkäysoperaatioita vahvistaakseen asemiaan. Eskalointi ennen neuvotteluja ja niiden aikana on lähestymistapa, jota hän on ennenkin käyttänyt ja tulee käyttämään taas. Sotatoimien kiihdyttäminen tulee kuitenkin Venäjälle kalliiksi inhimillisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti, mikä lisää sisäistä painetta entisestään, Šulga sanoo.
IKAR-instituutin tammi-helmikuussa 2024 toteuttamassa kyselyssä venäläiset pitivät Putinin tärkeimpänä tehtävänä taloudellisten ongelmien ratkaisemista sodan ollessa vasta viidennellä sijalla. Tämän vuoden tammikuussa toteutetussa kyselyssä konfliktin lopettaminen oli noussut ykkössijalle peräti 68 prosentin vastaajista toivoessa sodan päättymistä.
– Asettamalla etusijalle sodan lopettamisen Venäjän kansa on osoittanut ymmärtävänsä entistä paremmin, että muita prioriteetteja ei voida käsitellä ennen kuin taistelut ovat loppuneet, Šulga toteaa.
Toinen tärkeä osoitus Venäjän hallinnon haavoittuvuudesta on kansalaisten kasvava haluttomuus osallistua sotaan. Kolme neljäsosaa venäläisistä vastustaa nyt mahdollista uutta mobilisaatiota ja enää 10 prosenttia ilmoittaa kannattavansa sitä.
– Toisin kuin ukrainalaiset, venäläiset eivät yhdistä voittoa omaan selviytymiseensä. Heille tämä ei ole eksistentiaalinen konflikti, vaan liittyy epämukavuuteen ja oman taloudellisen tilanteen heikkenemiseen, minkä vuoksi he hyväksynevät kompromissin todennäköisemmin kuin ihmiset, jotka taistelevat henkensä edestä, Šulga huomauttaa.
– Yleinen mielipide voi vaikuttaa merkityksettömältä Venäjän kaltaisessa itsevaltaisessa hallinnossa, mutta jos Putin haluaa jatkaa sotaa, hän tarvitsee sotilaita rintamalle. Ihmisten lisääntynyt haluttomuus palvella rajoittaa yhä selvemmin hänen imperialistisia pyrkimyksiään, eikä heidän sijastaankaan voida uhrata kuin rajallinen määrä pohjoiskorealaisia joukkoja, hän kiteyttää.
