Verohallinnon elo-lokakuussa teettämän asennetutkimuksen mukaan 79 prosenttia suomalaisista maksaa veronsa mielellään. Luku on noussut neljässä vuodessa 10 prosenttiyksikköä.
Tutkimukseen vastaajista 96 prosenttia pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Vastaajista 93 prosenttia kertoo maksavansa verot ja mätkyt ajallaan.
Vastaajista 85 prosenttia kokee, että Verohallinto kannustaa ohjeillaan ihmisiä toimimaan oikein, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 79 prosenttia. Verohallinnon palveluita käyttäneistä 80 prosenttia on tyytyväisiä saamaansa palveluun.
– Olemme tunnistaneet asiakastarpeita ja kehittäneet prosessejamme. Asennetutkimuksen tulokset kertovat osaltaan siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja että käytännön työ toimii, kertoo Verohallinnon palveluasiantuntija Janne Myyry.
Tutkimus osoittaa Verohallinon mukaan myös, että suomalaisten asenteet veronkiertoa kohtaan ovat tiukentuneet, sillä vastaajista 46 prosenttia ei pitänyt mitään tutkimuksessa luetelluista syistä riittävän hyvänä jättää veroja maksamatta. Vuonna 2015 vastaava luku oli vain 33 prosenttia.
39 prosenttia kokee kuitenkin olevansa usein vihainen ja turhautunut maksamiensa verojen määrästä. Lisäksi 70 prosenttia vastaajista kokee verojärjestelmän vaikeaselkoiseksi. Luottamus Verohallintoon on sen sijaan noussut kahdessa vuodessa 3 prosenttiyksikköä 85 %:iin.
Tutkimuksessa kysyttiin myös asenteista koko julkista sektoria kohtaan. Vastaajista 57 prosentilla on myönteinen kuva Suomen julkisesta sektorista. Tulos on noussut kahdessa vuodessa 5 prosenttiyksikköä. Nuorista 15–24-vuotiaista 67 prosenttia vastasi kuvan Suomen julkisesta sektorista olevan myönteinen. Sama ikäryhmä pitää julkisen hallinnon toimintatapoja selvästi vähiten jäykkinä ja byrokraattisina.
Vastaajista 70 prosenttia kokee Verohallinnon edelleen byrokraattiseksi, vaikka osuus onkin vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. Koko julkisen hallinnon toiminnan kohdalla luku on 80 prosenttia.
– Byrokraattisuuden leima kuulunee lainsäädännöllä ohjattuun julkishallinnon toimintaan. Toisaalta asiakastyytyväisyydessä tulokset ovat todella korkeat. Kenties asenteet kumpuavatkin enemmän mielikuvista, mutta aidoissa kohtaamisissa olemme onnistuneet vähentämään jäykkyyden ja byrokraattisuuden kokemusta, Myyry toteaa.
Tutkimuksen toteutti Verohallinnon toimeksiannosta IROResearch Oy. Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 vastaajaa elo-lokakuussa.