Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa – runsaasti varsinkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Onnettomuuksien määrä on laskenut alle puoleen vuosituhannen alun huippuluvuista, mutta Liikenneturvan tutkimuksen mukaan hirvikolari on kolmanneksi pelätyin asia liikenteessä: neljä kymmenestä suomalaisesta pelkää sen mahdollisuutta.
Juuri syksy on hirvien vilkkaan liikehdinnän aikaa niiden menokauden vuoksi. Menokauteen vaikuttavat hirvien kiima-aika sekä osaltaan myös syyskuun viimeisenä lauantaina, tänä vuonna 28.9., alkava hirvestyskausi. Vilkkaamman liikehdinnän kautta kestää marras-joulukuulle asti.
Liikenneturva kehottaakin olemaan valppaana ratin takana, etenkin, jos ajaa huonon näkyvyyden vallitessa tai hämärän aikaan. Hirvikolarin riski on suurimmillaan auringonlaskun tunteina, mutta hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä.
– Jos havaitsee hirven, vauhtia on vähennettävä välittömästi, vaikka hirvi vain seisoisi paikoillaan. Hirvet voivat käyttäytyä arvaamattomasti eivätkä ne välttämättä ymmärrä väistää ajoneuvoa, Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara opastaa.
Hän huomauttaa myös, että hirvet ja peurat ovat laumaeläimiä, joten on syytä muistaa, että siellä missä on yksi sorkkaeläin, on usein toinenkin.
Kuljettaja voi vähentää hirvionnettomuuden riskiä tiedostamalla vaaran paikat ja ottamalla ne huomioon ajotavassaan ja -nopeudessaan. Ainoa tapa pienentää törmäysriskiä ja hankkia pelivaraa on nopeuden laskeminen.