Naton eurooppalaiset jäsenmaat tarvitsevat paremman kyvyn torjua ohjus- ja lennokki-iskuja, toteaa eversti Petteri Kajanmaa.
Kolme vuotta Naton operaatiojohtoportaan esikunnassa (Supreme Headquarters Allied Powers Europe SHAPE) Belgian Monsissa työskennellyt upseeri sanoo ilma- ja ohjuspuolustuksen olevan merkittävä puutealue Euroopassa.
Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainassa pidetään vakavimpana uhkana euroatlanttiselle turvallisuudelle vuosikymmeniin. Venäjä elää tällä hetkellä sotataloudessa, ja sotilaalliset tuotantolaitokset tuottavat materiaalia huomattavasti nopeammin ja enemmän kuin eurooppalaiset tehtaat. Siksi Euroopan tuotantoa kasvatetaan nyt vauhdilla.
– Tämä muodostaa uhkan, lokakuun alussa Suomeen palannut Kajanmaa sanoo Verkkouutisille.
Eri arvioiden mukaan Kreml saattaisi Ukrainan sodan päätyttyä kohdistaa aggressionsa jopa yksittäistä Nato-maata kohtaan. Venäjän arvioidaan valmistavan jatkuvasti suuria määriä ohjuksia ja lennokkeja varastoon sen sijaan, että kaikkia aseita käytettäisiin Ukrainassa. Osa puolustus- ja sotilasasiantuntijoista on varoittanut Venäjän ja Euroopan välillä vallitsevasta ”ohjuskuilusta” (engl. missile gap).
Nato pyrkii integroimaan ilmapuolustuksen ja ballistisen ohjuspuolustuksen samaan kokonaisuuteen.
– (Nato-maiden) ohjuspuolustus on haavoittuvuus. Se on reikä, jonka molemmat osapuolet tietävät olevan olemassa. Puolustusliiton muun pelotteen pitäisi olla riittävän vahva, että Venäjä välttäisi kokeilemasta (Naton yhteistä puolustusta), Kajanmaa toteaa.
– Pelotteeseen liittyy rankaisukyky. Jos pelote on riittävän vahva, Venäjän ei tarvitse testata sitä ohjusiskuilla, koska Kreml tietää, että siitä koituu riittävän vahva ja ikävä seuraus.
Hänen mukaansa Nato-mailla on pitkän kantaman asejärjestelmiä, mutta puolustusliiton yhteinen puolustus käsittää jäsenmaiden alueen puolustamisen. Ennaltaehkäisevät iskut eivät kuulu doktriiniin.
– Rankaisukyky ei ole välttämättä kovin näkyvä. Mutta sehän riittää, että venäläiset itse uskovat tähän. Rankaisukyky perustuu strategisiin suorituskykyihin eli niiden toiminnan osoittamiseen, Kajanmaa sanoo viitaten esimerkiksi lentotukialusosastoihin.
– Silloin Venäjä ei tiedä, että onko ne suunnattu Moskovaa tai jotain muuta kohdetta vastaan.
Nato on ylivoimainen
Petteri Kajanmaan mukaan Nato-maat ovat ylivoimaisia verrattuna Venäjään konventionaalisella asevoimalla mitattuna. Venäjä voi toki haastaa puolustusliittoa konventionaalisin keinoin, mutta se on alivoimainen.
– Venäjälle Nato on pelottava, kun tarkastellaan jäsenmaiden suorituskykyjä puutteet mukaan lukien. Venäjällä tiedetään Naton olevan ylivoimainen, jos jätetään ydinaseet pois laskuista, koska ydinsotaa ei voita kukaan.
– Siinä, että Kreml löytää Nato-maista puutteita, on kaksi puolta. Yhtäältä se todistaa itselleen ja osittain puolustusliitolle, että sillä on mahdollisuus haastaa. Toisaalta se auttaa Nato-maita korjaamaan ne puutteet. Esimerkiksi droonien torjunnassa löydettiin puutteita, ja nyt tehdään korjaavia toimenpiteitä.
Puolaan kohdistuneiden Venäjän droonien ilmatilaloukkausten takia Natossa on päätetty vahvistaa itäisen sivustan pelotetta ja puolustusta. Naton Euroopan joukkojen komentajan (SACEUR) päätöksellä käynnistetyn Eastern Sentryn avulla mahdollistetaan sotilaallisen valmiuden joustava säätäminen koko itäisen sivustan laajuudella. Naton monialaiseen operaatioon osallistuu jäsenmaiden hävittäjiä, helikoptereita ja aluksia.
Toiminnaltaan Easter Sentry tulee olemaan vastaavanlaista kuin Itämeren tapahtumien johdosta aiemmin käynnistetty Baltic Sentry.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt niin sanottua droonimuuria. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Kaja Kallaksen mukaan droonipuolustuksen on tarkoitus olka toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
Kajanmaa katsoo, että Venäjän tavoitteena on Nato-maiden yhtenäisyyden heikentäminen, ei niinkään pelotteen ja suorituskyvyn rapauttaminen. Mutta osa näistä toimenpiteistä voi kääntyä Kremliä itseään vastaan. Venäjän varjolaivasto on hyvä esimerkki.
– Sitä voidaan käyttää kaapeleiden katkomisessa ja hämmingin aiheuttamisessa. Venäjä ei välttämättä tiennyt, mitä heidän toimintansa aiheuttaa. Ja nyt Venäjän laivasto on Itämerellä osittain sitoutunut varjolaivaston alusten suojaamiseen. He joutuivat sitomaan resursseja tähän, kun Nato-maat lisäsivät läsnäoloaan ja alkoivat tarkastaa näitä aluksia.
Kajanmaa korostaa yhtenäisyyden olevan Naton akilleen kantapää.
– Jos yhtenäisyys ei säily, sen jälkeen ei voida vastata haasteisiin.
LUE MYÖS:
Puolustusvoimat yllättyi – suomalaisten määrä lähes tuplaantuu Natossa
Venäjän ja Euroopan välillä on ohjuskuilu – heikentää Naton pelotetta