Suomen Reserviupseeriliiton jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 64,4 prosenttia vastanneista, sitä vastustaa 21,5 prosenttia ja 14,2 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Viime vuonna tehdyssä kyselyssä liittymistä nopeasti tai lähivuosina kannatti 52,8 prosenttia vastanneista liiton jäsenistä ja vuonna 2020 44,3 prosenttia.
Tämän vuotisen kyselyn tietojen kerääminen aloitettiin keskiviikkona 16.2. ja vastausaika päättyi 28.2. Valtaosa 4617 vastauksesta annettiin ennen kuin Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
– Venäjän uhkausten ja sotatoimien vaikutukset näkyvät varmasti Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvussa, toteaa RUL:n puheenjohtaja Aaro Mäkelä.
Reserviupseerit ovat kuitenkin jatkuvasti kannattaneet Nato-jäsenyyttä merkittävästi muuta väestöä enemmän. Tämä selittynee pitkälti reserviupseereiden saamalla sotilaskoulutuksella sekä jäsenten kiinnostuksella turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin.
Ylen tuoreen kyselyn ensimmäisen kerran enemmistö suomalaista eli 53 prosenttia kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Ylen kyselyn perusteella 28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Nato-jäsenyyden kannatuksen kasvu on ollut nopeaa, sillä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan joulukuussa 2021 julkaisemassa kyselyssä Nato-jäsenyyttä kannatti 24 prosenttia, jäsenyyttä vastusti 51 prosenttia ja kannastaan epävarmoja oli 24 prosenttia.
Ruotsin ja valtion johdon päätökset vaikuttavat
Nato-jäsenyyden kannatukseen vaikuttaa selvästi, mikäli Ruotsi päättäisi liittyä Naton jäseneksi. Tällöin vastanneista peräti 79,5 prosenttia kannattaa jäsenyyttä ja vain 13,4 prosenttia vastustaa.
Vieläkin suurempi positiivinen vaikutus Nato-jäsenyyden kannatukseen on Suomen valtiojohdon toiminnalla. Kysymykseen ”Pitäisikö Suomen mielestäsi pyrkiä NATOn jäseneksi, mikäli Suomen valtiojohto (presidentti, hallitus) suosittaisi sotilaallista liittoutumista” peräti 80,5 prosenttia vastasi kyllä, 12,3 prosenttia ei ja vain 7,2 prosenttia oli kannastaan epävarmoja.
Poliittisten päättäjien vaikutusta Nato-jäsenyydestä korostaa myös se, että suuri enemmistö eli 69,6 prosenttia vastanneista vastusti neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä asiassa.
Kansanäänestystä kannatti 21,8 prosenttia vastanneista ja 8,5 prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa.