Naton entinen varapääsihteeri Alexander Vershbow ei näe edellytyksiä Venäjä-suhteiden normalisointiin, jota esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja eräät muut läntiset johtajat ovat kertoneet tavoittelevansa.
– En usko sen olevan tällä hetkellä mahdollista, kun otetaan huomioon, mitä presidentti Vladimir Putin ja myös muut avainhenkilöt, kuten ulkoministeri Sergei Lavrov ja puolustusministeri Sergei Šoigu asennoituvat, Vershbow toteaa virolaisen Postimees-lehden haastattelussa.
Venäjän johtajat syyttävät hänen mukaansa länttä kaikista suhteissa olevista ongelmista eikä ota vastuuta kansainvälisen järjestelmän rapauttamisesta, jonka maan hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.
– He määrittelevät omat tavoitteensa länsimaihin nähden vastakkaisiksi. En usko Venäjän olevan kiinnostunut suhteiden lähentämisestä tai liennyttämisestä siinäkään tapauksessa, että me tekisimme yksipuolisia myönnytyksiä, Vershbow arvioi.
Hän pitää olennaisen tärkeänä, että länsi pitää kiinni kaikista Venäjälle asettamistaan pakotteista niin kauan, kunnes Venäjä on osaltaan täyttänyt Minskin sopimusten sille asettamat velvoitteet. Toistaiseksi Venäjä ei ole hänen mukaansa tehnyt mitään, mikä antaisi aiheen pakotteiden osittaiseenkaan lieventämiseen.
Amerikkalainen Vershbow toimi Naton kakkosvirassa 2012–2016. Ennen sitä hän palveli muun muassa maansa apulaispuolustusministerinä sekä suurlähettiläänä Venäjällä ja Natossa.
Steinmeierin malli on kysymysmerkki
Koska lännen ja Venäjän suhteissa vallitsevan jääkauden taustalla on Venäjän vuonna 2014 toteuttama Krimin laiton haltuunotto ja sen käynnistämät sotatoimet Itä-Ukrainassa, siksi myös suhteiden liennyttämisen on Vershbow’n mukaan alettava juuri Ukrainasta.
Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin esittämä malli Minskin sopimusten toimeenpanemiseksi saattaisi Vershbow’n mukaan tarjota rauhanprosessille jonkinlaisen raamin, jos Ukraina ja Venäjä pääsevät yhteisymmärrykseen sen tulkinnasta.
– Steinmeierin malli määrittelee etenemisjärjestyksen alkaen vaalien järjestämisestä ja niiden tuloksen vahvistamisesta [Donetskin ja Luhanskin] erityisasemaan. Sitä, miten vaaleihin päästään, ei ole sanottu. Zelenskyin mukaan vaaleja ei voida järjestää ennen kuin Venäjän joukot ovat vetäytyneet Donbassista, epäsäännölliset ryhmittymät on riisuttu aseista ja raja on palautettu Ukrainan valvontaan, Vershbow toteaa.
Hän pitää Zelenskyin kuvaamien ehtojen täyttämistä välttämättömänä, jotta Donbassissa järjestettävät aluevaalit voisivat olla vapaat ja rehelliset. Venäjä ei ehtoja ainakaan toistaiseksi ole hyväksynyt.
Siinäkin tapauksessa, että Kreml päätyisi lopulta näyttämään Zelenskyin mallille vihreää valoa, vaalien järjestäminen Donbassissa olisi Vershbow’n mukaan ajankohtaista vasta aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Niin Venäjän joukkojen ja kaluston vetäytyminen, separatistien riisuminen aseista kuin alueelta lähteneiden pakolaisten kotiinpaluu ottaisivat aikansa. Maan sisäisiä evakkoja on Ukrainassa noin 1,7 miljoonaa.