Arktisen alueen lisääntyvä kilpailu ja militarisoituminen erityisesti Venäjän ja Kiinan taholta on huolestuttavaa, toteaa Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauer.
– Jään sulaminen arktisella alueella luo uusia merireittejä, jotka helpottavat isompien alusten kulkua ja lyhentävät navigointiaikaa, hän sanoo High North News -uutissivustolle.
– Arktinen alue on edelleen Venäjän sotilaallinen linnake eli Pohjoisen laivaston, ydinsukellusveneiden, ohjuslaitosten, lentotukikohtien, tutka-asemien ja joukkokeskittymien paikka. Venäjän suurin joukkokeskittymä sijaitsee Kuolan niemimaalla, joka rajoittuu Nato-maihin Norjaan ja Suomeen. Sotilaallinen läsnäolo laajenee jatkuvasti sotilastukikohtien rakentamisen ja kunnostamisen myötä. Aluetta käytetään edelleen myös uusien venäläisten aseiden testipaikkana.
Bauerin mukaan Venäjä on suurin uhka Naton turvallisuudelle. Hän on huolissaan siitä, että Venäjä muodostaa yhä tiiviimpiä suhteita Kiinaan. Tällä toiminnalla on seurauksia arktisella alueella.
– Venäjä ja Kiina sopivat maaliskuussa yhteistyön vahvistamisesta erityisesti arktisen alueen energian ja liikenteen aloilla. Ne pyrkivät perustamaan yhteisen kattojärjestön Pohjoisen meritien (NSR) liikenteelle. Tämän seurauksena venäläisen raakaöljyn toimitukset Kiinan satamiin ovat lisääntyneet selvästi tätä reittiä pitkin.
Hän huomauttaa, että myös kiinalainen konttialus on purjehtinut Pohjoista meritietä pitkin Kiinasta Pietariin ja takaisin.
– Tämä on ensimmäinen askel säännöllisen, vaikkakin pienimuotoisen rahtiliikenteen perustamiseksi tällä reitillä.
Bauer viittaa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n ja Kiinan rannikkovartioston tänä keväänä allekirjoittamaan aiesopimukseen meriturvallisuusyhteistyöstä, joka mahdollistaa yhteistyön arktisilla vesillä.
– Kiina on viimeisen vuosikymmenen aikana investoinut yli 19 miljardia dollaria arktisiin energia- ja mineraaliprojekteihin ensisijaisesti Venäjällä. Kiina on myös suurin sijoittaja Siberia 2 -kaasuputkessa, jonka kustannukset ovat arviolta 55 miljardia dollaria.
– Kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov viittasi kesäkuussa Kiinaan Venäjän tärkeimpänä kumppanina arktisella alueella, hän oli oikeassa. Tämä huolestuttaa meitä. Vaikka Venäjän aikeet arktisella alueella ovat tulleet selvemmiksi viime vuosina, Kiinan aikeet ovat edelleen epäselvät, Bauer sanoo.
”Naton pitää varautua”
Hän on huolissaan myös idän ja lännen arktisesta yhteistyöstä, joka on pääosin purkautunut Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainassa.
– Arktinen alue on useiden vuosien ajan hyötynyt rajat ylittävästä yhteistyöstä ja vuoropuhelusta esimerkiksi Arktisen neuvoston ja Barents-yhteistyön puitteissa. Näiden foorumien avulla Venäjään on voitu luoda rakentava kontakti ja painottaa luottamuksen rakentamista, jännitteiden vähentämistä sekä yhteisten ongelmien ratkaisemista.
– Mutta vuoropuhelu ja yhteistyö Venäjän kanssa on nyt loppunut. Ensin Arktisessa neuvostossa, jossa dialogi ja toiminta keskeytettiin heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tätä on vasta äskettäin jatkettu kaikkien jäsenten sopimien pelisääntöjen ansiosta.
Bauerin mukaan Venäjän ilmoitti myös äskettäinen, että se eroaa Barentsin euroarktisesta neuvostosta syyttäen länsimaisia jäseniä siitä, että ne ovat lamaannuttaneet neuvoston työskentelyn maaliskuusta 2022 lähtien.
– Kun vuoropuhelu epäonnistuu ja kun joudumme kohtaamaan arvaamattoman alueellisen toimijan ja näemme yhä epäsuotuisampaa toimintaa alueella, Natolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin varautua odottamattomiin yllätyksiin.
Hän korostaa Naton olevan puolustusliitto, joka haluaa estää konflikteja ja laskea jännitteitä arktisella alueella. Tästä huolimatta nykyinen turvallisuustilanne on edellyttänyt Natolta tiukempaa vastausta.
– Meidän on varauduttava siihen, että konflikti voi ilmaantua milloin tahansa ja millä tahansa alueella, myös arktisella alueella. Venäjän uhka voi tulla myös pohjoisesta.
