Naton apulaispääsihteeri, suurlähettiläs Alexander Vershbow on silminnähden huolestunut. Niin kolkoista näkymistä on kyse, että huoli on helposti tarttuvaa laatua.
– Venäjän johdon retoriikka, joka on alkanut vilistä uhkaavia viittauksia maan ydinasearsenaaliin, on vastuutonta ja vaarallista. Vastaavaa emme ole joutuneet kuulemaan sitten Kuuban kriisin, hän sanoo Verkkouutisille ja Nykypäivälle myöntämässään haastattelussa.
Ydinaseiden käytön uhka on Tallinnassa vierailleen Vershbow’n mukaan todellinen. Kyse ei ole yksinomaan Kremlin kovista puheista: voimassaolevan sotilasdoktriininsa mukaan Venäjä voi käyttää taktisia ydinaseita kansalliseen olemassaoloonsa kohdistuvan uhan ”de-eskaloimiseksi”.
Vershbow toteaa Naton varautuvan siihen, että Venäjä saattaisi toimia doktriininsa mukaisesti.
Asetelman uhkaavuutta on entisestään lisännyt doktriiniin äskettäin tehty kirjaus, jonka mukaan Nato on epävakauttava voima ja vaara Venäjälle. Vershbow korostaa, että minkäänlaisia uskottavia perusteluja kirjaukselle ei ole esitetty. Silti se raottaa ovea mahdollisuudelle, että kansalliseen olemassaoloon kohdistuvan uhan voitaisiin uskotella olevan todellinen ja akuutti.
– Kreml tietää kyllä, että Nato ei ole tahtonut vastakkainasettelua Venäjän kanssa, ja että haluamme Venäjän luopuvan aggressiivisesta käyttäytymisestään sekä palaavan noudattamaan niitä kansainvälisiä normeja, joista se on itse ollut mukana sopimassa.
Turvallisuustilanteen lientymistä ei Vershbow’n mukaan kuitenkaan ole näköpiirissä. Hän sanoo Venäjän sotavoimien käyttäytyvän nyt tavalla, joka on jo heikentänyt olennaisesti luottamusta ja ennakoitavuutta.
Motiivit Itämeren alueellakin voimakkaasti lisääntyneen Venäjän ilma- ja laivastotoiminnan ja mittasuhteiltaan massiivisten valmiusharjoitusten taustalla ovat pitkälti hämärän peitossa.
– Onko kyse vain voimannäytöstä, jolla presidentti Vladimir Putin pyrkii pelottelemaan ja epävakauttamaan naapureitaan? Vai onko taustalla jokin suurempi strateginen tavoite – viime kädessä koko neuvostoajan valtapiirin palauttaminen tai vieläkin enemmän, Vershbow kysyy.
Ajalle lienee ominaista, että Kremlin ailahtelevilta vaikuttavien liikkeiden tulkitseminen on vaikeaa jopa miehelle, jolla on takanaan useita vuosia Yhdysvaltain suurlähettiläänä Moskovassa.
Kärsivällistä päättäväisyyttä
Se, että Venäjä on päättänyt jopa kiihdyttää varusteluohjelmaansa maan talousvaikeuksista huolimatta, antaa Vershbow’n mukaan aiheen pelätä, että sen läntisiin naapureihinsa kohdistama sotilaallinen painostus jatkuu ja lisääntyy edelleen.
– Naton on vastattava Venäjän paineeseen harkitusti ja provosoimatta. Olemme valmiit tekemään kaiken, mitä on tarpeen tehdä jokaisen jäsenmaamme koskemattomuuden ja suvereniteetin puolustamiseksi sekä alueellisen vakauden vahvistamiseksi.
Naton Walesin huippukokouksessa syksyllä 2014 hyväksytty valmiuden toimintaohjelma (Readiness Action Plan, RAP) osoittaa Vershbow’n mukaan, että puolustusliitto kykenee antamaan vahvan vastauksen Venäjän aggressiiviselle käyttäytymiselle myös käytännössä.
Kaksitoistakohtaisen suunnitelman puitteissa Nato päätti muodostaa kaikista puolustushaaroista koostuvat uudet, erittäin iskukykyisiksi varustettavat nopean toiminnan joukot, joiden kalustosta osa varastoidaan valmiiksi puolustusliiton itäisiin jäsenmaihin. Myös tiedustelukykyä kehitetään nyt nopeassa tahdissa, ja puolustussuunnittelussa varaudutaan aktiivisesti eri skenaarioihin – myös pahimpaan.
Toimintaohjelmaa kokonaisuudessaan Vershbow luonnehtii Naton suurimmaksi panostukseksi yhteiseen puolustukseen vuosikymmeniin.
Hän korostaa, että lännen on tärkeää pysyttäytyä linjallaan tinkimättömästi, kunnes Venäjä on uskottavasti osoittanut palanneensa noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan. Vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen tapahtuneelle pikaiselle paluulle tavanomaiseen päiväjärjestykseen ei nyt ole sijaa.
Lue myös: Naton Vershbow: Ovi Suomelle on auki
Toimittaja: HEIKKI HAKALA.
