Suomen Nato-edustuston päällikkö, suurlähettiläs Klaus Korhonen sanoo Helsingin Sanomille, että Suomessa on viime viikkoina lisääntynyt ymmärrys puolustusliitto Naton toiminnasta. Esimerkiksi ymmärretään, että puolustusliitossa asioista päättävät sotilaiden sijaan poliitikot.
– Nato on monessakin mielessä perinteinen kansainvälinen järjestö. Sotilaallinen ja puolustuksellinen puoli on tosi tiukassa poliittisessa ohjauksessa.
Korhonen korostaa, että Naton tarjoama ”turvallisuuslisä” Suomelle on muutakin kuin vain turvatakuut. Tähän lisään kuuluvat suunnittelu, komentorakenne, harjoitukset ja varmuus siitä, että Nato oikeasti pystyy toteuttamaan lupaamansa.
Vaikka Suomi ja Ruotsi kuuluvat nyt läheisimpään kumppanuusmuotoon eli niiden ja jäsenmaiden muodostamaan 30+2-yhteistyöhön, ei puolustusliiton ulkopuolella olevilla kumppanuusmailla ole asiaa keskusteluihin, joissa puhutaan yhteisen puolustuksen suunnittelusta.
Kun Suomessa on keskusteltu siitä, pitäisikö Nato-maiden tukikohtia tai joukkoja ottaa Suomen maaperälle, huomauttaa suurlähettiläs, että itse asiassa jäsenmaiden kesken niiden saamisesta on kova kilpailu.
– Jos olemme jäseneksi hakemassa, niin tämä keskustelu meitä odottaa: miten meidän pitäisi jäsenyyttä hyödyntää ja miten Suomen kannattaa osallistua yhteisiin talkoisiin.
Suomessa on kannettu huolta myös niin sanotusta harmaasta vyöhykkeestä eli ajanjaksosta, jolloin Suomi on hakemassa jäsenyyttä, muttei omaa vielä jäsenyyden tuomaa suojaa. Tänä aikana Venäjä saattaa kohdistaa toimia Suomea vastaan. Korhonen huomauttaa, että varautuminen on järkevää, mutta asia on hyvä nähdä myös Naton näkökulmasta.
– Kun Nato on ottanut jäsenyyden omalle agendalleen, niin varmaankin sen tavoitteena on, että jäsenyysprosessista ei olisi haittaa jäseneksi haluaville maille. Naton kiinnostus tukea hakijamaita ei ainakaan vähenisi,