Nato-komentaja Philip Breedloven mukaan Nato vastaa sotilaallisesti Venäjän mahdollisiin yrityksiin soluttaa joukkojaan Nato-maihin siinäkin tapauksessa, jos joukoilla ei ole virallisia asevoimien univormuja.
– Jos Nato havaitsee ulkopuolisten joukkojen saapuvan Nato-maahan ja pystymme määrittämään, minkä valtion joukoista on kyse, silloin 5. artikla astuu voimaan, Breedlove sanoo Die Weltille.
Naton 5. artikla on Pohjois-Atlantin liiton (Nato) artikla, joka määrittää jäsenvaltioiden velvoitteen puolustaa muita jäsenvaltioita. Sen mukaan aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia liiton jäsenvaltioita vastaan.
– Tämä tarkoittaa sotilaallisia toimia hyökkääjää vastaan.
Venäjä otti Krimin niemimaan haltuunsa helmikuun lopulla. Ennen tätä Krimille ilmestyi sotilaita, joilla ei ollut virallisia asevoimien univormuja. Vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putin aluksi kielsi venäläisjoukkojen osallistumisen tapahtumiin, hän myönsi huhtikuussa, että venäläisjoukot toimivat Krimillä aktiivisesti.
Breedlove varoittaa Ukrainan kriisin eskaloitumisesta ja sen mukana kehittyneestä uudenlaisesta sodankäynnistä. Eri turvallisuusasiantuntijat ovat arvioineet, että Putin saattaa myös havitella Baltian maita, jotka ovat entisiä Neuvostotasavaltoja ja joissa on suuret venäläisvähemmistöt.
– Tärkeintä on, että Nato-maat valmistautuvat niin sanottujen vihreiden miesten varalta.
Breedlove viittaa aseistettuihin sotilaisiin, joilla ei ole virallisia tunnuksia ja jotka luovat levottomuutta, valtaavat valtionrakennuksia ja yllyttävät väestöä.
– Tällaiset joukot koluttavat separatisteja, tarjoavat sotilaallista neuvontaa ja osallistuvat kyseessä olevan maan horjuttamiseen.
Taistelut jatkuvat edelleen Itä-Ukrainassa Donetskin ja Luhanskin alueilla.
Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan ulkoministerit kokoustivat sunnuntaina Berliinissä hakien ratkaisua Ukrainan kriisiin. Tulokset jäivät laihoiksi, vaikka Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeierin mukaan neuvotteluissa tapahtuikin hieman edistystä.
Suomen presidentti Sauli Niinistö teki myös matkan Venäjälle ja Ukrainaan viikonloppuna. Niinistö tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon. Tarkoituksena oli saada aikaiseksi keskusteluyhteys osapuolten välillä.