”Olemme juuri ottaneet askeleen eteenpäin Naton sopeuttamisessa meidän muuttuneeseen ja entistä haastavampaan turvallisuusympäristöömme”, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi Naton tiedotteessa.
Uusien päätösten myötä Naton nopean toiminnan joukot kasvavat 40 000 sotilaaseen aiemmasta 13 000 sotilaasta.
Joukkojen määrän kasvattamisen lisäksi Nato-päättäjät sopivat myös kuuden Itä-Euroopan ja Baltian pienoispäämajan perustamisen yksityiskohdista. Päämajat sijoitetaan Bulgariaan, Viroon, Latviaan, Liettuaan, Puolaan ja Romaniaan. Päämajat ovat noin 40 hengen suuruisia hallinnollisia yksiköitä, jotka muun muassa avustavat Nato-operaatioiden suunnittelussa ja puolustusliiton joukkojen harjoittelutoiminnassa.
Varustelu kiihtyy
Yhdysvaltojen puolustusministeri Ashton Carter ilmoitti alkuviikosta Yhdysvaltojen tuovan lisää kalustoa Itä-Euroopan ja Baltian liittolaismaihin. Väliaikaisesti alueelle siirrettäviin joukkoihin kuuluu muun muassa 250 panssarivaunua, tykistöä ja muita raskaita aseita.
Venäjä on puolestaan ilmoittanut vahvistavansa länsirajansa joukkoja Yhdysvaltojen toimien vuoksi.
Venäjän parlamentin alahuoneen eli duuman puolustusvaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Sergei Zhigarev totesi keskiviikkona, että Venäjä voi myös lisätä Kaliningradin joukkojaan.
Venäjä on tehnyt Liettuan ja Puolan välissä Itämeren rannalla sijaitsevasta Kaliningradista yhden Euroopan militarisoiduimmista vyöhykkeistä.
Kaliningrad toimii Venäjän Itämeren laivaston tukikohtana. Lisäksi siellä sijaitsevat myös Tšernjahovskin ja Donskoin lentotukikohdat. Alueella ei ole maayhteyttä Venäjään. Kaliningrad on myös usein Venäjän kohua herättäneen Itämeren lentotoiminnan lähtöpaikka tai kohde.
”Arvioimme tarkasti Venäjän tekemisien vaikutuksia – mukaan lukien sen ydinasetoimintaa”, Jens Stoltenberg totesi keskiviikkona.
Hän kuitenkin teroitti, ettei Nato etsi kahnauksia tai varustelukilpaa Venäjän kanssa.
”Haluamme pitää maamme turvassa. Se on tehtävämme”, Stoltenberg sanoi.