Verkkouutiset

Suomi, Ruotsi ja Turkki löysivät yhteisen Nato-ymmärryksen Madridissa kesäkuussa. Kuva: Lehtikuva

Nato-keskustelussa on sorruttu väistelyyn ja liturgiaan

Asiantuntijat ja media välttelevät arvioimasta seurauksia, jos Suomi hyväksytään Natoon ennen Ruotsia.

Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä terästäytyy, kun Ylen toimittaja Anna Lehmusvesi kysyy, voisiko Suomi mennä Natoon ilman Ruotsia?

Penttilä on kansainvälisen politiikan asiantuntija. Hän ennusti tarkasti, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan työntää Suomen Natoon.

Puoli vuotta myöhemmin Turkin penseä suhtautuminen Suomen ja varsinkin Ruotsin jäsenhakemukseen on hankala kysymys. Sanavalmis Penttilä vetäytyy presidentti Sauli Niinistön selän taakse.

”Kuunnellaan tasavallan presidenttiä, että menemme yhdessä”, Penttilä aloittaa.

Keskustelu Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon ilman Ruotsia on YYA-suomea muistuttavaa liturgiaa. Pohdiskelu on lähes olematonta.

Presidentti Urho Kekkosen aikana YYA hakattiin tärkeisiin julistuksiin. Esimerkki on Kalevi Sorsan (sd) toisen hallituksen ohjelmasta.

Suomi harjoittaa ”Paasikiven-Kekkosen linjan mukaista YYA-sopimukseen perustuvaa rauhantahtoista puolueettomuuspolitiikkaa”. Tätä poliitikot toistelivat ja olivat tarkkoina sanajärjestyksestä, jotta puolueettomuus olisi alisteinen YYA:lle.

Tänään presidentti, pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri ja opposition johtajat hokevat, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon yhdessä. Joukko vetää yhtä hartaasti kuin Kekkosen taustakööri 1970-luvulla.

Vaihtoehdoista vaietaan, tai ne jopa kiistetään. Niinistön mukaan Suomen ja Ruotsin kytkennän murtumisesta haaveilevat toivovat hajaannusta Naton sisälle.

Niinistön lausuntoja on tulkittu uskollisesti yli niin, että asiasta ei saa keskustella. Vähän samalla tavalla kuin Suomessa on vaarallista arvioida, kuinka paljon lännen toiminta vaikutti siihen, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Poliitikot noudattavat johtajiensa ohjeita. Aisan yli ei potkita, ei ainakaan ulkopolitiikassa.

Ohjeet eivät koske mediaa tai tutkijoita. Silti silläkin rintamalla on ollut hiljaista.

On mahdollista, että Suomen ja Ruotsin hakemukset etenevät jossain vaiheessa eri tahtia siitäkin huolimatta, että Yhdysvallat todennäköisesti panee Turkin ojennukseen. Mitä pidemmäksi ajallinen ero venyisi, sitä ikävämpää se olisi Natolle ja Yhdysvalloille.

Kaikkia vaihtoehtoja on mietitty. Suomen, Ruotsin, Turkin ja Yhdysvaltojen ulkoministeriöitä ei ole varustettu idiooteilla.

Media ja asiantuntijat voisivat pohdiskella tilannetta, jossa Suomi pääseekin Natoon ennen kuin Turkki on ratifioinut Ruotsin hakemuksen.

Kysymyksiä on. Olisiko Suomen ”irtiotto” Ruotsille ja Natolle parempi vaihtoehto kuin se, että Suomi jäisi odottaman naapuriaan? Miten eritahtisuus vaikuttaisi Suomen ja Ruotsin suhteisiin erityisesti puolustusyhteistyössä? Kuinka pitkään Suomi voisi odottaa Ruotsia ennen kuin sen olisi pakko lopullisesti päättää jäsenyydestään?

Presidentti Niinistö on innokas shakinpelaaja. Hänellä ja maan hallituksella on varastossa eri tilanteisiin soveltuvat siirrot.

Shakissa on säännöt. Seuraava siirto paljastetaan vasta, kun on pakko.

Presidenttiä ja hallitusta sitoo eduskunnan äänin 188–8 tekemä päätös. Suomen tulee liittyä Natoon. Siinä ei ole mainintaa Ruotsin vetämisestä sisään samassa ovenavauksessa.

Niinistö arvioi asetelmaa MTV:lle.

”En lähde spekuloimaan sellaisilla vaihtoehdoilla, joita nyt ei ole vielä edes vastaan tullut.”

Pääministeri Sanna Marin (sd) korosti Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi ei ole sidottu Ruotsiin.

”Mitään kassakaappisopimusta ei minun tietääkseni ole olemassa.”

Turkin siirtoa odotellessa.

Uusimmat
MAINOS