Tutkimuksen mukaan suonensisäisten huumeiden käyttäjät käyttävät runsaasti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja tulonsiirtoja, mutta heidän hyvinvointinsa on heikompaa kuin muun väestön. Toisaalta tutkimuksen vastaajat olivat tulevaisuuden suhteen hieman toiveikkaampia kuin väestö keskimäärin.
Kuopion kyselytutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa määrällisen tutkimuksen keinoin terveysneuvontapisteissä käyvien huumeiden käyttäjien hyvinvointia.
Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuopiolaisten Portti-terveysneuvontapisteiden asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä, asenteita, palvelujen ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kokemuksia huumeidenkäytöstä.
Naiset kokivat hyvinvointinsa heikommaksi
Portin asiakkaat ovat nuoria, pääosin heikosti kouluttautuneita ja usein työelämän ulkopuolella. Kyselyyn vastanneista 80 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Hieman yli puolella oli vain joko peruskoulututkinto tai keskeytynyt peruskoulu.
Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli työttömiä tai lomautettuja ja kaksikymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti työtilanteekseen olevansa kotona.
Kyselytutkimus osoitti, että huumeiden käyttö on hyvin sukupuolittunut ilmiö, ja eri sukupuolten välillä on merkittäviä hyvinvointieroja. Naisten yleinen hyvinvointi, yhteiskunnallinen luottamus ja taloudellinen toimeentulo olivat selkeästi heikompia kuin miehillä.
Kaikkein heikoimmaksi hyvinvointinsa kokivat kotona olevat, työttömät tai lomautetut sekä työkokeilussa olevat.
Kyselyyn vastanneet Portin asiakkaat käyttivät runsaasti yhteiskunnan tarjoamia palveluja. He olivat erittäin tyytyväisiä Portti-terveysneuvontapisteiden toimintaan, mutta osittain tyytymättömiä kaupungin tarjoamiin palveluihin ja tukeen.
Tämä voi tutkijoiden mukaan kertoa osaltaan siitä, etteivät yksilön mieltämän avun tarpeet ja avun antamisen käytännöt välttämättä kohtaa. Toisaalta kaikki vastaajat eivät tienneet, että kaupunki rahoittaa Portin toimintaa.
Tutkimushankkeen johtajan, professori Juho Saaren mukaan tutkimus vahvistaa osaltaan käsitystä, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarvetta niin sanotulle yhden oven mallille.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tulisikin kiinnittää huomiota enemmän ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen, etenkin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen piirissä, joiden asiakkaita merkittävä osa kyselyyn vastanneista oli, hän sanoo.
Terveysneuvontapiste Portin asiakkaat Kuopiossa -tutkimus on Kuopion kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston rahoittama tutkimushanke. Se on osa laajempaa suomalaisen yhteiskunnan huono-osaisuuteen pureutuvaa tutkimusohjelmaa, jota Juho Saari vetää. Kyselyyn vastasi sata Portin asiakasta. Portti-terveysneuvontapisteissä käy vuosittain lähes 300 suonensisäisten huumeiden käyttäjää.