Nanoteknologian kaupallinen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Erilaisia nanomateriaaleja ja -tekniikoita on jo valtava määrä, mutta turvallisuuteen liittyvien riskien ennakointi on puutteellista ja kallista, mikä aiheuttaa epävarmuutta nanoteknologian soveltamiseen.
Työterveyslaitos (TTL) ja Suomen Akatemia järjestävät heinäkuussa Manchesterin ESOF (European Science Forum) -konferenssissa paneelikeskustelun, jonka aiheena on nanoturvallisuus. Nanohiukkaset ovat alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia, joita käytetään keinotekoisissa nanomateriaaleissa.
Suomen Akatemian tiedotteen mukaan nanohiukkasten pieni koko tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia tuotteiden ominaisuuksien kehittämiseksi. Sama ominaisuus voi kuitenkin tehdä nanohiukkasista myrkyllisiä, jos ne pääsevät tunkeutumaan ihon läpi elimistöön tai päätyvät verenkiertoon keuhkojen kautta. Nanomateriaalit voivat aiheuttaa myös merkittävää ympäristökuormitusta.
Paneelikeskustelussa otetaan kantaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin: kuinka kuluttajat ja työntekijät altistuvat nanomateriaaleille, ja mitä terveysriskejä ja muita riskejä asiaan liittyy? Miten nanomateriaaleiden turvallista ja kestävää käyttöä voidaan edistää?
– Markkinoilla on jo tuhansia kuluttajille tarkoitettuja tuotteita, joissa on käytetty hyväksi nanoteknologiaa, mutta toistaiseksi tiedetään liian vähän keinotekoisten nanomateriaalien vaikutuksista ihmisten terveyteen ja ympäristöön, toteaa professori Kai Savolainen Työterveyslaitokselta.
Nanotekniikan vastuullista kehittämistä edistääkseen Euroopan Unioni on myöntänyt tutkimuksen puiteohjelmastaan rahoitusta usealle tutkimusprojektille, joiden avulla pyritään selvittämään, minkälaisia epävarmuustekijöitä nanomateriaaleihin liittyy terveyden ja turvallisuuden kannalta.