Nämä kolme turvallisuuden perustaitoa olisi hyvä jokaisen hallita

Jarno Limnell ehdottaa Suomeen kansalaistaitohaastetta.
72 h valtakunnallinen varautumispäivän tapahtuma Helsingin Narinkkatorilla 7. helmikuuta 2026. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
72 h valtakunnallinen varautumispäivän tapahtuma Helsingin Narinkkatorilla 7. helmikuuta 2026. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja, sotatieteiden dosentti Jarno Limnell ehdottaa Suomeen kansallista kansalaistaitohaastetta. Jokaisen suomalaisen olisi hyvä hallita kolme turvallisuuden perustaitoa.

Tavoitteena olisi vahvistaa suomalaisten käytännön valmiuksia toimia erilaisissa häiriötilanteissa sekä lisätä arjen turvallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Limnellin mukaan jokaisen suomalaisen olisi hyvä hallita vähintään kolme turvallisuuden perustaitoa: ensiapu, suunnistaminen myös ilman puhelinta sekä kyky selviytyä kotona vähintään 72 tuntia esimerkiksi sähkö-, vesi-, tietoliikenne- tai maksuliikennehäiriön aikana.

– Suomen turvallisuus ei synny vain hävittäjistä, rajavalvonnasta tai viranomaisten suorituskyvystä. Se syntyy myös siitä, että jokainen suomalainen osaa toimia rauhallisesti silloin, kun jotakin odottamatonta tapahtuu. Kansalaisten toimintakyky on tärkeä osa kokonaisturvallisuuttamme, Limnell sanoo.

Kansalaistaidot ovat osa kokonaisturvallisuutta

Limnell kutsuu koulut, kunnat, yritykset, oppilaitokset, urheiluseurat ja järjestöt mukaan toteuttamaan haastetta eri puolilla Suomea.

Hänen mukaansa kyse ei olisi uudesta raskaasta hallinnollisesta ohjelmasta, vaan olemassa olevan osaamisen kokoamisesta helposti lähestyttäväksi valtakunnalliseksi kokonaisuudeksi.

Poimintoja videosisällöistämme

Käytännössä toimijat voisivat järjestää esimerkiksi avoimia ensiapuharjoituksia, kotivaraan liittyvää neuvontaa, suunnistuskoulutusta, sähkökatkoharjoituksia sekä tilaisuuksia, joissa harjoiteltaisiin toimintaa ilman verkkoyhteyksiä tai sähköisiä maksuvälineitä.

Limnell korostaa, ettei varautumisen tarkoituksena ole synnyttää pelkoa. Päinvastoin hyvä valmistautuminen vähentää epävarmuutta ja vahvistaa ihmisten luottamusta omaan toimintakykyynsä.

– Turvallisuudesta puhutaan usein uhkien kautta. Meidän pitäisi puhua enemmän myös osaamisesta. Kun ihminen tietää, miten toimia, hän ei lamaannu yhtä helposti. Hyvä varautuminen lisää rauhallisuutta, eikä levottomuutta, Limnell sanoo.

– Meillä on Suomessa valtavasti turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvää osaamista, mutta se on hajallaan. Haasteen avulla voisimme tuoda sen helposti jokaisen suomalaisen ulottuville. Samalla vahvistaisimme yhteisöllisyyttä ja tunnetta siitä, että turvallisuus kuuluu meille kaikille, hän arvioi.

Limnellin mukaan työpaikoilla olisi erityisen tärkeä rooli, sillä suuri osa aikuisista voidaan tavoittaa juuri yritysten ja julkisten organisaatioiden kautta. Kansalaistaitoihin liittyvä harjoittelu voisi olla osa työpaikkojen turvallisuuspäiviä, perehdytystä ja jatkuvuudenhallintaa.

– Turvallisuutta ei rakenneta pelottelemalla eikä yksin viranomaisten päätöksillä. Sitä rakennetaan osaamisella, luottamuksella ja yhdessä tekemisellä. Mitä useampi suomalainen tietää miten häiriötilanteessa toimitaan, sitä vahvempi, rauhallisempi ja toimintakykyisempi yhteiskunta Suomi on, hän painottaa.

Drooniuhka voi kehittyä nopeasti. Siksi kunnilla ja taloyhtiöillä tulisi olla toimintasuunnitelma valmiina jo etukäteen.
Ruotsalaisprofessori arvioi hanaveden säilyvyyden yllättävän pitkäksi.
Kansalaisten hätävaraksi ostetun veden pitäisi mainoksen mukaan säilyä 20 vuotta.
Mainos