Venäjä on käyttänyt Ukrainan hyökkäyksen tukena laajaa informaatio-operaatiota, jolla on pyritty oikeuttamaan konfliktia ja vähättelemään sotatoimien aiheuttamia siviiliuhreja.
Viime päivinä on levitetty perättömiä väitteitä muun muassa siitä, että Ukraina olisi valmistellut kemiallisia aseita Yhdysvaltojen tuella. Propagandaa on toistettu myös Kiinan valtiollisessa mediassa.
Yhdysvaltain ulkoministeriö listasi jo tammikuussa viisi narratiivia, joita Kreml on yrittänyt käyttää omien poliittisten tavoitteidensa tukena. Virallisten tahojen lisäksi viestiä on vahvistettu sosiaalisessa mediassa sekä myötämielisten verkkomedioiden avulla.
Venäjä on ”syytön uhri”
Venäjän hallinto on toistuvasti kuvannut itsensä uhrina, jonka on pakko vastata länsimaiden toimiin voimakeinoin. Venäjää arvostelevat tahot leimataan ”russofobisiksi”.
Samaa menetelmää on käytetty jo vuosia, sillä esimerkiksi Krimin niemimaan miehityksen aikana vuonna 2014 Venäjän toimia vastustaneita kutsuttiin ”ksenofobisiksi russofobeiksi”. Kansainvälisen yhteisön talouspakotteiden ja muiden toimien väitetään johtuvan Venäjän pelosta ja vihasta.
Historiallinen revisionismi
Venäjä on vääristellyt historiallisia tapahtumia, jos se on koettu tarpeelliseksi poliittisten tavoitteiden kannalta. Erityisesti vuonna 1939 solmittu Molotov-Ribbentrop-sopimus on koettu kiusalliseksi presidentti Vladimir Putinin hallinnossa.
Putin julkaisi vuonna 2020 vääristellyn version toisen maailmansodan puhkeamisesta, jossa syy vieritettiin Puolan harteille.
Venäjän propagandassa vastapuolen edustajia kutsutaan usein fasisteiksi, natseiksi tai natsimielisiksi. Vastaavaa retoriikkaa on käytetty myös Ukrainan sodan yhteydessä.
Väitteitä länsimaiden romahduksesta
Venäjä-mieliset tahot toistavat usein näkemystä, jonka mukaan länsimainen kulttuuri olisi pian romahtamassa esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ja naisten tasa-arvon vuoksi. Maan propagandassa samaa viestiä ”rappiollisesta lännestä” on toistettu 1800-luvulta asti.
Mielenosoitukset ovat Yhdysvaltain aiheuttamia
Venäjän näkemys on, että kaikki sitä vastustavat poliittiset liikkeet ovat Yhdysvaltain rahoittamia ”värivallankumouksia”. Viestiä sovelletaan demokratiaa ja uudistuksia ajaviin liikkeisiin, jos niiden katsotaan olevan Kremlin etujen vastaisia.
Venäjä on käyttänyt samoja väitteitä muun muassa Georgian, Kazakstanin, Kirgisian, Moldovan, Ukrainan ja Lähi-idän valtioiden mielenosoitusten leimaamiseen.
Kreml määrittelee, mikä on totta
Informaatiosodassa luodaan useita perättömiä selityksiä, joita syötetään eri medioissa hämmennyksen aikaansaamiseksi. Usein tavoitteena on vastuun siirtäminen pois Venäjän harteilta.
King’s College -yliopiston selvityksessä tutkittiin Sergei Skripalin ja tämän tyttären myrkytysoperaatiota Britannian Salisburyssa maaliskuussa 2018.
RT, Sputnik ja muut Venäjän ohjaamat mediat levittivät tapahtumista 138 erillistä ja osittain ristiriitaista narratiivia 735 artikkelin kautta.
Samaa viestintästrategiaa sovellettiin MH-17-matkustajakoneen alasampumisen ja Georgian sodan yhteydessä. Tavoitteena on hämmentää ihmisiä ja manipuloida totuutta Kremlin etujen mukaisesti.
Tammikuisen listauksen informaatiovaikuttamisen yleisimmistä keinoista nosti esiin myös Iltalehti.