Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) esitteli tällä viikolla tiedotustilaisuudessa hallituksen sopiman perhevapaauudistusmallin. Mallista ei kuitenkaan vallitse yhteisymmärrystä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Hallitus toi perhevapaauudistusta pohtineelle työryhmälle lokakuussa kolme erilaista mallia, joista kolmikantaisen työryhmän piti tehdä valintansa. Työmarkkinajärjestöissä hämmästellään nyt sitä, että hallitus julkisti jo mallin, vaikka työryhmän työ on kesken eikä mallista ole löytynyt sopua.
Hallituksen 1+7+7-mallissa kummallekin vanhemmalle on kiintiöity perhevapaata 6,6 kuukautta, josta toiselle voi luovuttaa 2,3 kuukautta. Lisäksi synnyttäjälle on kiintiöity yksi kuukausi raskausrahaa. Kotihoidontuki säilyy nykyisellään. Alustavien laskelmien mukaan malli lisää kustannuksia enintään 100 miljoonalla eurolla ja vähentää työllisyyttä jopa 5[nbsp]000 hengellä.
Hallituksen esiteltyä mallinsa Akava tiedotti olevansa pettynyt, että perhevapaauudistus ei vahvista työllisyyttä. Akavan mukaan uudistus lisää kustannuksia sekä palkansaajille että työnantajille ilman merkittäviä hyötyjä työllisyydelle ja tasa-arvolle.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työelämäasioista vastaava johtaja Ilkka Oksala tviittasi, että hallituksen perhevapaauudistus ei lisää tasa-arvoa eikä paranna naisten työmarkkina-asemaa. Oksalan mukaan malli olisi hyvä, jos siitä poistettaisiin mahdollisuus siirtää vapaat toiselle puolisolle ja jos kotihoidon tukeen olisi voitu puuttua. SAK ja STTK vaikuttavat olevan valmiita hyväksymään uudistuksen.
Kotihoidontuen lyhentämiselle olisi löytynyt työmarkkinajärjestöjen tuki, mutta sen leikkaaminen ei sopinut hallituspuolueista keskustalle. Kotihoidontukea leikkaamalla olisi voitu rahoittaa ansiosidonnaisen vanhempainpäivärahakauden pidentäminen.
Lasku lankeaa työntekijöiden ja työnantajien maksettavaksi
Hallitus on luvannut kattaa uudistuksen kustannuksista 25 miljoonaa euroa, mutta valtaosa kustannuksista jää työnantajien ja työntekijöiden maksettavaksi. Sairausvakuutusmaksun on arvioitu nousevan 0,15 prosentilla, ja se jaettaisiin noin puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Työmarkkinapiireissä pidetään ennenkuulumattomana sitä, että hallitus on tekemässä päätöksen, jonka kustannukset lankeavat työnantajien ja työntekijöiden maksettavaksi, ilman työmarkkinajärjestöjen suostumusta.
Työmarkkinajärjestöissä pohditaankin, onko pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus luopumassa vielä edellisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) vaalimasta periaatteesta, jonka mukaan työmarkkinoita koskevat ratkaisut tehdään työmarkkinajärjestöjen yksimielisellä suostumuksella.
Jos hallitus kävelee nyt työmarkkinajärjestöjen yli perhevapaauudistuksessa, onko hallitus valmis tekemään ratkaisuja myös työllisyystoimista enemmistöpäätöksellä? Esimerkiksi eläkeputken poisto ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ovat työllisyystoimia, joille SAK ei ole lämmennyt. Onko hallitus valmis päättämään niistä SAK:sta huolimatta? Tämä olisi uutta, ja SDP-johtoiselta hallitukselta varsin radikaalia.