Iran solmi vuonna 2015 ydinsopimuksen Yhdysvaltain ja muiden suurvaltojen kanssa. Sopimuksen mukaan Iran lupautui vetäytyä ydinasehankkeesta ja länsi vastaavasti otti asteittain Iranille asetettuja talouspakotteita pois. Donald Trump kuitenkin vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018, mutta Joe Bidenilla on halua palata sopimukseen.
Iranissa kesäkuussa presidentiksi nousi radikaaleja edustava Ebrahim Raisi. Raisi toimi tuomarina, kun 5000 poliittista vankia teloitettiin Iranissa elokuussa 1988. Raisi on nimennyt hänen ministerinsä. Raisin kabinettiin nousee radikaaleja, jotka ovat palvelleet suoraan Ali Khamenein alaisuudessa ja jotka edustavat islamilaista vallankumouskaartia.
Länsivastainen ulkoministeri valtaan
Radikaaleja edustaa myös tuleva ulkoministeri, Hossein Amirabdollahian, jolla on läheiset suhteet islamilaiseen vallankumouskaartiin ja Libanonin Hizbollahiin. Amirabdollahianilla on kokemusta Lähi-idän politiikasta ja neuvotteluista Yhdysvaltain kanssa vuonna 2007.
Amirabdollahian oli Mahmud Ahmadinejadin kabinetissa vastaamassa Arabimaiden ja Afrikan maiden suhteista. Ahmadinejad muun muassa kielsi holokaustin tapahtumat.
Yhdysvalloissa ei olla optimisteja Iranin suhteen, sillä Yhdysvaltain ulkoministeriössä valmistaudutaan neuvotteluiden kariutumiseen. Vaihtoehtona on uusi sopimus Iranin kanssa, jonka keskiössä ovat Iran ja Yhdysvallat tai lisää talouspakotteita Iranille.
Wienin neuvottelut katkesivat kesällä kuudennen kierroksen jälkeen. Venäjän suurlähettilään mukaan pessimismiin ei ole kuitenkaan auhetta. Venäläisten mukaan mahdollisuudet palauttaa Iranin ydinsopimus on yhä todellinen.
Vielä ei ole selvää, johtaako ydinneuvotteluita ulkoministeri Amirabdollahian. Asia saattaa siirtyä takaisin ulkoministeriöstä korkeimpaan kansalliseen turvallisuusneuvostoon, jossa Ali Shamkhani on säilyttänyt tehtävänsä sihteerinä ja Khamenein edustajana.
Shamkhani oli puolustusministerinä presidentti Mohammad Khatamin alaisuudessa, mutta hänellä on myös vankka kokemus islamilaisessa vallankumouskaartissa. Toisin sanoen, hän johtaa neuvotteluja Khamenein ja islamilaisen vallankumouskaartin organisaatioiden suuntaviivojen mukaan.
Interventioiden aikakausi on ohi
Afganistanissa Taleban-hallinnon valtaantulo palvelee myös Irania, sillä aikakausi on päättynyt, jolloin Yhdysvallat teki interventioita kolmansiin maihin. Humanitaarinen interventio voidaan määritellä sotilaalliseksi toiminnaksi, jonka ensisijainen tavoite ei ole alueellinen tai strateginen, vaan enemmän humanitaarinen.
Pitkään luultiin, että humanitaarinen interventio on demokratian ja liberaalien arvojen edistämistä. Libya, Irak, Afganistan ja Syyria osoittavat, että sotilaallinen väliintulo ei saa aikaan niitä vaikutuksia, joita halutaan.
Paitsi, että kynnys aloittaa Irania vastaan sota on noussut huomattavasti, myös Yhdysvaltain asema on Iranin silmissä heikentynyt. Iranin tavoitteena on ollut, että Yhdysvallat vetäytyy, Lähi-idästä ja tämä tavoite on toteutumassa. Yhdysvalloilla on kuitenkin liittolaisia, kuten Israel, jota se tukee kaikissa olosuhteissa.
Sisäpoliittisesti radikaalit tulevat nyt Iranissa valtaan, mutta pian Khamenei totuttuun tapaan alkaa syyttää virheistä presidenttiä. Tämä kuvio on toistunut koko islamilaisen tasavallan historian aikanam, eikä nyt ei ole mitään syytä, miksi se ei toistuisi uudelleen. Uskonnollisella johtajalla on Iranissa valtaa, mutta ei vastuuta. Tämä tarkoittaa, että radikaalit tulevat lähitulevaisuudessa riitelemään vallasta, mikä tekee Khamenein sisäpiiristä entistä pienemmän.
Bijan Rezai Jahrami