EU-parlamentin enemmistö hyväksyi Saksan puolustusministerin EU:n komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Ursula von der Leyen aloittaa tehtävässä 1.11.2019, jolloin nykyinen luxemburgilaisen Jean-Claude Junckerin johtama komissio päättää vuonna 2014 alkaneen kautensa.
Von der Leyen on ensimmäinen tehtävään nimitetty saksalainen sitten Walter Hallsteinin, joka johti komissiota sen historian ensimmäisenä puheenjohtajana 1958-1967. Lisäksi von der Leyen on kautta aikain ensimmäinen komission puheenjohtajaksi nimitetty nainen tai puolustusministeri.
Von der Leyenin tausta tarkoittaa, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tulee säilymään korkealla EU:n asialistalla. Junckerin komission aikana unioni on ottanut tällä alalla poikkeuksellisen suuria harppauksia muun muassa aloittamalla pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY:n) sekä perustamalla Euroopan puolustusrahaston.
Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen on muun muassa maininnut liioittelematta, että autonominen Eurooppalainen puolustusyhteistyö on kehittynyt enemmän vuoden 2016 jälkeen, kuin sitä edeltäneenä 60 vuotena.
Esimakua von der Leyenin tavoitteista EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla saa hänen puheenjohtajuusohjelmastaan. Hän haluaa EU:n muun muassa ottavan askelia kohti todellista eurooppalaista puolustusunioni, vahvistavan Euroopan puolustusrahastoa sekä tuomaan määräenemmistöpäätöksenteon unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Hän tahtoo EU:n siis kehittyvän uskottavammaksi ja määränpäätietoisemmaksi kansanväliseksi toimijaksi.
Saksan puolustusministerinä von der Leyen on puhunut usein myös ns. ”eurooppalaisten armeijan” perustamisesta. Sellaista varten ei tosin toistaiseksi ole esitetty konkreettista suunnitelmaa ja diplomaattilähteiden mukaan Saksa ja moni muu maa käyttää kyseitä termiä lähinnä synonyyminä tiiviimmälle eurooppalaiselle puolustusyhteistyölle. Sopii kuitenkin odottaa, että ns. euroarmeijakeskustelu tulee aktivoitumaan uudelleen von der Leyenin kaudella.
EU:n puolustuspoliittiset tavoitteet ovat viime aikoina tuoneet jännitteitä unionin ja Yhdysvaltojen välille. Siksi on merkittävää, että myös Washington suhtautuu maltillisen positiivisesti von der Leyenin nimitykseen. Yhdysvallat arvostaa etenkin hänen tekemää työtä Saksan puolustusmenojen kasvattamiseksi. Tämä antaa hyvän pohjan nykyisten jännitteiden purkamiseen.
Von der Leyenin komission puheenjohtajuus on pähkinänkuoressa hyvä uutinen tiiviimmän eurooppalaisen puolustusyhteistyön kannattajille, joihin Suomi lukeutuu mukaan.
Mikäli EU tulee hänen aikanaan kulkemaan kohti todellisempaa puolustusunionia, se tulee myös parantamaan Suomen Lissabonin sopimuksen artikla 42.7:n kautta unionilta saamien turvatakuiden uskottavuutta.
Suomella on heinäkuussa käynnistyneen EU-puheenjohtajuuskautensa ansiosta poikkeukselliset mahdollisuudet vaikuttaa von der Leyenin komission prioriteetteihin ennen kuin se aloittaa kautensa.
Suomi voisi esimerkiksi ajaa uuden puolustuskomissaarin salkun luomista, joka helpottaisi puolustuspoliittisten asioiden koordinointia komission sisällä.
Junckerin komissiossa puolustuspoliittisten asioiden hoito on jakautunut useammalle eri komissaarille, mikä ei pitkällä tähtäimellä kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Tämän asian ajaminen auttaisi Suomea profiloitumaan yhä enemmän vahvan eurooppalaisen puolustuspolitiikan lipunkantajana.
NIKLAS NOVAKY
Kirjoittaja, filosofian tohtori Niklas Novaky toimii tutkijana Wilfried Martens Centre for European Studies -ajatuspajassa.