Näitä seitsemää Venäjän aluetta voisivat muutkin nimittää omikseen

Amerikkalainen Salon-julkaisu on listannut seitsemän aluetta, jotka historiallisesti eivät välttämättä olisi Venäjän.

Salonin mukaan karttoja on piirrelty uusiksi niin paljon ja niin usein, että jos joku väittää olleensa ensimmäisenä jossain, se ei välttämättä ole niin.

Krimin miehityksen käänteisesti inspiroimassa Salonin listassa on julkaisun tärkeimpinä pitämiä Venäjän alueita, joista joidenkin alue on yhä kiistelty ja joidenkin kiistat on jo ratkaistu tai unohdettu.

Mainos - sisältö jatkuu alla

1. Kuriilien saaret. Neuvostoliitto on toisen maailmansodan jälkeen pitänyt saaria omanaan. Japani ei ole koskaan luovuttanut vaatimustaan saarista.

2. Ussuriyskyn saari. Venäjä luovutti saaresta puolet Kiinalle 2008. Sitä ennen Venäjä katsoi omistavansa koko saaren.

3. 64 kylää joen itäpuolella. Runolliselta kuulostava alue tunnetaan myös Trans-Zeyana. Kiina luopui siitä Neuvostoliiton hyväksi, mutta Taiwan ei ole koskaan tunnustanut asiaa.

4. Pytalovon piiri. Alue liitettiin Latviaan 1920, mutta Neuvostoliiton miehitettyä Latvian alue siirrettiin Venäjälle. Latvia tunnusti asian sopimuksella 2007.

5. Ivangorodin kaupunki. Viron Narvan kaksoiskaupunki joen toisella puolella erotettiin Venäjän neuvostotasavaltaan 1945. Viime kuussa Moskova ja Tallinna allekirjoittivat asiasta sopimuksen.

6. Karjala.

7. Kaliningrad. Venäjästä erillään oleva alue Baltian eteläpuolella oli aikanaan saksaa puhuva Königsberg.

Mainos