Potilasvakuutuskeskuksen tuoreen raportin mukaan vuosina 2012–2023 Potilasvakuutuskeskuksessa tilastoitiin 317 korvattua korva-, nenä- ja kurkkutauteihin (KNK) liittyvää potilasvahinkoa. Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) korvatuista KNK-vahingoista tapahtui toimenpiteiden yhteydessä. Toiseksi yleisimmin vahinko liittyi riittämättömään tai epäsopivaan hoitoon (24 prosenttia).
– Potilasvahinkoilmoitukset kertovat paitsi siitä, missä vahinkoja tapahtuu, myös siitä, missä potilasturvallisuutta voidaan parantaa. Tavoitteena on, ettei yksikään potilas kärsi vahinkoa, joka olisi ollut estettävissä, Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi sanoo tiedotteessa.
Useimmiten korvattavia vahinkoja tapahtui nenän sivuonteloiden tähystyskirurgiassa, nielurisaleikkauksissa ja kilpirauhasen poistoleikkauksissa. Nämä kaikki ovat yleisiä operaatioita, joita tehdään runsaasti.
Tyypillisimpiä KNK-alan vahinkoja olivat viereisten anatomisten rakenteiden vauriot, hermovammat sekä infektiot. Lisäksi joukossa esiintyi tilanteita, joita ei koskaan pitäisi tapahtua, eli niin sanottuja ”never event” -tapahtumia, kuten väärän kohdan leikkaamista tai vierasesineen jäämistä potilaaseen.
– Tällaisten tapahtumien ehkäisemiseksi on olemassa tehokkaita, tutkitusti toimivia keinoja, jotka on tärkeää ottaa käyttöön kaikissa hoitoyksiköissä. Esimerkiksi WHO:n kirurginen tarkistuslista auttaa varmistamaan, että oikea leikkauskohta on tunnistettu ja että kaikki välineet ja taitokset on laskettu. Mikään tarkistuslista ei kuitenkaan auta, jos se ei ole aktiivisessa käytössä, Tolvi muistuttaa.
Osa vahingoista liittyi kiireeseen, resurssipulaan tai puutteelliseen kommunikaatioon. Tällaisia vahinkoja olivat muun muassa jälkitarkastusten ja jatkohoito-ohjeiden puutteet.
– Potilasturvallisuuden parantaminen edellyttää riittävää perehtymistä potilaan taustatietoihin ja riskitekijöihin. Esimerkiksi lääkeaineallergioiden ja sekä potilaan käytössä olevien lääkkeiden huomiointi ovat olennainen osa turvallista hoitoa, Tolvi korostaa.
