Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan on hyvä, että hallitus päätti kiintiösääntelyn sijaan luottaa elinkeinoelämän omiin toimiin. Asetettua prosenttia hän pitää kuitenkin epärealistisena.
Hallitus vaatii suuria ja keskisuuria pörssiyhtiöitä asettamaan ja julkistamaan yhtiökohtaisen tavoitteen tasapuolisen edustuksen saavuttamiseksi 30.6.2016 mennessä. Vuoden 2017 alusta lukien suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden tulisi julkistaa, miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty.
Tämän jälkeen hallitus arvioi uudestaan tarvetta kiintiösääntelyyn yhtiöiden toimien perusteella.
– On hyvä, ettei hallitus ryhtynyt hätiköityyn kiintiösääntelyyn. Kiintiöiden epäonnistuminen naisjohtajuuden edistämisessä on jo havaittu Norjassa, jossa naisia ei ole noussut yritysjohtoon kiintiöiden myötä. Vaikka hallitukset ovat naisistuneet, eivät kiintiöt ole tehonneet varsinaiseen ongelmaan eli naisten vähyyteen liiketoimintajohdossa, sanoo Linnainmaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa hallitus otti kuitenkin epärealistisen korkean tavoitetason varsinkin keskisuurten pörssiyhtiöiden osalta.
– Jos hallitus katsoo ylipäätään aiheelliseksi antaa tällaisia päätöksiä maassa, jossa naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU-maiden huippua – suurissa yrityksissä 29 prosenttia, keskisuurissa 23 prosenttia -, tavoitetasona tulisi olla 30 prosenttia. Naisia on niin vähän liiketoimintajohdossa, että jo nykyisellään pörssiyhtiöiden hallitusten naisjäsenten tausta poikkeaa merkittävästi miesjäsenistä, Linnainmaa sanoo.
Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvityksen mukaan pörssiyhtiöiden liiketoimintojen johdossa oli viime syksynä 44 naista eli kymmenen prosenttia liiketoimintojen johtajista.
Linnainmaa korostaa, että pörssiyhtiön hallitukseen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea vankkaa liiketoiminta- ja toimialaosaamista, jota naisilla on toistaiseksi huomattavasti miehiä vähemmän.
Linnainmaa mielestä hallitus keskittyy päätöksessään valitettavasti vain jäävuoren huippuun eli hallituspaikkoihin.
– Hyödyllisempää olisi tukea naisten urakehitystä jo varhaisemmassa vaiheessa, jotta naisia etenisi ylimpään johtoon, josta hallituskandidaatit löytyvät, Linnainmaa ehdottaa.
Linnainmaan mukaan elinkeinoelämän itsesääntely toimii Suomessa, eikä kiintiösääntely edistä naisjohtajuutta.
– Kiintiöiden käsittely maan hallituksessa näyttää olevan sijaistoiminto, johon on ryhdytty, kun tärkeitä, vaikeita asioita ei saada eteenpäin, hän sivaltaa.