Suomessa naisten osuus edustuksellisen demokratian elimissä eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa on noussut historiallisesti sitä myötä kun naisten aktiivisuus äänestäjinä on noussut. Läpimenneiden naisten määrää on nostanut se, että naisten määrä on lisääntynyt puolueiden ehdokaslistoilla.
Tarja Filatov totesi UN Womenin konferenssissa, ettei naisten vahva osallisuus ei synny hetkessä, eikä pelkällä lainsäädännöllä.
– Tarvitaan naisia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä alttiiksi ja tekemään työtä saadakseen osansa vallasta. Valtaa ei koskaan anneta, se pitää aina ottaa.
Vaikka naiset ovat saavuttaneet täydet poliittiset oikeudet maailmanmittakaavassa, erilaiset stereotypiat ja roolimallit yrittävät työntää naisia pois vallasta.
– Naisten johtajuutta tutkittaessa on selvästi käynyt ilmi, että naisjohtajien puutteeseen vaikuttavat muun muassa asenteet, stereotypiat, kulttuuri, perhevapaat siellä missä niitä on, koulutusvalinnat, naisten oma aktiivisuus, liiallinen itsekritiikki, työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen vaikeus, verkottumisen ja esikuvien puute sekä käytännön mentorien puute, Filatov luetteli.
Filatovin mukaan kansanedustajuus ei automaattisesti turvaa vaikutusvaltaa.
– Valta on eduskunnassakin otettava. Kotiläksyt on luettava ja asioihin on perehdyttävä. Eikä pahitteeksi ole sekään, että yrittää ymmärtää miehisen vallankäytön logiikkaa.
Filatov puhui UN Womenin ja Marokon sisäministeriön naisjohtajuutta vahvistavassa konferenssissa El Jadidassa keskiviikkona.